Blogissaan OP:n salkunhoitaja ja EFRAG:in työryhmän jäsen Kristiina Vares-Wartiovaara käsittelee EU:n yhtiöiden tulevan kestävyysraportoinnin standardin erikoispiirteitä.
Sähkö, lämpö, vesi ja tietoliikenne ovat yhteiskunnan perustoimintoja, jotka kaipaavat taloudellisia resursseja investointeihin ja rakennekehitykseen. Suomalaisuus on avainsana sijoitusten mahdollistumisessa.
Mitä johdolta vaaditaan globaalissa yhtiössä, joka haluaa olla vastuullinen kaikessa toiminnassaan? Stora Enson toimitusjohtajan Annica Breskyn mukaan johtajan tulee seisoa yhtiön tarkoituksen takana ja näyttää omalla sitoutuneisuudellaan suuntaa päivittäisessä tekemisessä.
Al Goren ja David Bloodin perustama Generation IM painottaa kestäviä sijoituksia edelläkävijäyrityksiin, jotka edistävät muutosta kohti kestävää yhteiskuntaa ja myös menestyvät tässä muutoksessa.
Ilmasto- ja ympäristöasiat toimivat usein kärkenä yritysten vastuullisuusraportoinnissa, mutta myös sosiaalisilla ja hallinnollisilla tekijöillä on painoarvoa. Vastuullisuuteen liittyvän tiedon raportointitavoissa ja mittaamisessa on vielä kehitettävää.
EU:n tavoitteena on tehdä vastuullisuuteen liittyvän datan saatavuudesta ja vertailtavuudesta nykyistä selkeästi parempia. Muun muassa ilmastonmuutoksen kiihtyminen tekee tästä työstä entistäkin tärkeämpää.
Maailmalla jo ilmiöksi tulleet vaatevuokraamot yleistyvät nyt myös Suomessa. Vuokraamojen asiakkaita yhdistää ennakkoluulottomuus ja halu vähentää kuluttamista.
Pitäisikö luottaa omaan intuitioon, asiantuntijan analyysiin vai matemaattiseen malliin? Antti Savilaakso painottaa tekemisen ja viestimisen yhteyttä. Annu Nieminen on valjastanut ihmispääoman tutkimaan massiivista yritysdataa tekoälyn avulla.
Euroopan Keskuspankki uudistaa strategia-arvionsa. Syynä on keskuspankkien muuttunut toimintaympäristö, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä. Rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa nollakorkojen ja matalan inflaation aikana.
Koetko sinäkin, että uuden vuoden lähestyessä tekisi mieli kehittää omia arjen rutiineja vastuullisemmiksi? Mediassa kirjoitetaan ja puhutaan yhä enemmän vastuullisuudesta ja ilmastokriisistä, mutta monelle on epäselvää, mitä itse voi tehdä. Kokosin yhteen 10 helppoa vinkkiä.
Herääkö sinullekin mielikuva omakotitalosta tai mökistä, kun kuulet sanan puutalo? Puun käyttö on tuttua suomalaisille rakentajille ja noin neljä viidestä suomalaisesta pien- ja rivitaloista sekä lähes kaikki vapaa-ajan rakennukset tehdään puurakenteista. Mutta tiesitkö, että rakennamme myös paljon muita puurunkoisia kiinteistöjä Suomessa?
On kulunut vuosi siitä, kun YK:n ympäristöohjelman alainen finanssialoite (UNEPFI) julkisti yhdessä toimialan kanssa maailman laajuiset vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet. OP sitoutui näihin periaatteisiin yhdessä 130 muun pankin kanssa. Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on haastanut sitoumuksen ensimmäistä vuotta, mutta olemme onnistuneet fokusoimaan toimenpiteitä niihin osa-alueisiin, jotka ovat nyt erityisen ajankohtaisia.
Ulkomaisia turisteja kiinnostaa ekologisuus ja kestävä matkailu. Tänä kesänä myös suomalaiset löysivät vastuullisen kotimaan retkeilyn, ehkä jopa pysyvästi.
Emeritusprofessori Matti Pohjolan mukaan investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat avaimia maapallon hyvinvointiin. Lisäksi se vaatii valtioiden välistä yhteistyötä.
EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali manner vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisessa on maataloudella merkittävä asema. Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat toteuttaneet jo paljon asioita, joihin EU:n Green Deal -ohjelma tähtää.
OP:n kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta yksityissijoittajasta on kiinnostunut vastuullisesta sijoittamisesta*. Tutkimuksen tuloksia tukee myös OP:n vastuullisen sijoittamisen teemarahastojen uusien sijoittajien lukumäärän kasvu viimeisen kolmen vuoden aikana.
Kun talouden koneistoa yritetään kuumeisesti käynnistää uudelleen, pakottaako se hylkäämään ilmastotavoitteita, kuten EU:n ilmastosopimuksen? Vai onko tilanne päinvastoin, ja kestävillä liiketoiminnoilla on sijoittajien ja päättäjien tuki pandemian jälkeisessä ajassa?
Yrityksille tehty kysely päästökaupan toimista ja vaikutuksista jakaa prosessiteollisuuden ja energiateollisuuden mielipiteitä. Osa pitää menettelyä hyvänä ohjauskeinona, osa taas kannattaisi mieluummin hiiliveroa. Vastaukset jakautuivat myös sen suhteen, tulisiko biomassaa käyttää energiana vai polttoaineena. Yhteistä on kuitenkin yritysten usko hiilineutraaliin tulevaisuuteen.
