Saimaa Group palvelee teollisuuden lisäksi myös yhtä maailman harvinaisimmista hylkeistä

Saimaan Pihlajavedellä tuulee ja sataa räntää. Selällä aaltojen seasta pintaan nousee jotain; kiikarilla erottuvat isot nappisilmät, sieraimet ja siimaviikset.

Saimaannorppa seuraa uteliaana venettä ja vapaaehtoisia, jotka tuovat sille keinopesää.

Norppahommissa oman toimen ohella

Saimaa Groupin toimitusjohtaja Keijo Pylkkänen on ollut jo monta kertaa viemässä ja asentamassa norpille keinopesiä. Yritys on valmistanut keinopesät ja ollut mukana niiden kehitystyössä.

– Eläimet tarvitsevat apua. Saimaannorppa tekee luontaisesti pesänsä jään päälle kinoksiin, mutta nykyään ilmastonmuutoksen takia ei ole koskaan varmaa, onko talvella riittävästi jäätä ja lunta.

Norpat saattavat uida paikalle heti asuntonäyttöjen alkaessa.

– Kerran, kun norpille vietiin keinopesä, niin riistakamerasta nähtiin, että kämpässä oli asukas jo seuraavana yönä.

Osaaminen valjastettu keinopesien kehittämiseen

Saimaannorpan sekä Saimaa Groupin yhteinen tarina sai alkunsa, kun Pylkkänen kummasteli taannoin kesämökillään Luonterin leutoja talvia. Norppien pesimäongelmista oli puhuttu jo jonkin aikaa.

– Aloin miettiä, voisimmeko mekin tehdä jotain konkreettista norppien puolesta. Otimme yhteyttä norppien suojelua koordinoiviin Metsähallitukseen, Itä-Suomen yliopistoon ja WWF:ään. Yhdeksi luontevaksi yhteistyömalliksi tarjoutui keinopesien jatkokehitys; pesien kun pitäisi kelvata norpille, mutta olla mahdollisimman käytännöllisiä myös niitä kuljettavien ja huoltavien ihmisten kannalta.

Kehitystyössä on ollut apuna eristealan asiantuntimuksemme.

Saimaa Group on yhdessä Metsähallituksen, Itä-Suomen yliopiston ja Elomatic Oy:n kanssa kehittänyt kaksi keinopesämallia, joissa on PE-muovista valmistettu kelluva alusta. Alumiinista, pellistä sekä äänieristelevystä valmistettu runko pitää pedot ulkona ja kuutin sisällä.

– Eriste lämmittää, mutta sen on samalla hengitettävä hyvin. Kehitystyössä on ollut apua eristealan asiantuntemuksestamme.

Keinopesät asennetaan paikalleen loppusyksyllä tai alkutalvella ja haetaan takaisin huollettavaksi viimeistään kesällä, kun pesimäkausi on ohi.

Niin paljon tehdään, kuin tarvitaan

Saimaa Group on valmistanut keinopesiä vuodesta 2021. Tänä talvena niitä on Saimaalla käytössä nelisenkymmentä, tulevaisuudessa tarve olisi ehkä parille sadalle.

– Olemme sitoutuneet tekemään pesiä niin paljon ja niin pitkään, mitä tarvitaan, Pylkkänen kertoo.

Pitkäaikainen sitoutuminen ja sen vaatima taloudellinen panostus on otettu ilolla vastaan muiden suojelutyötä tekevien ja varmasti norppienkin parissa. Luonnonsuojeluvarat kun ovat usein määräaikaisia ja sidottuja ohimeneviin hankkeisiin.

Henkilökunta innolla mukana

Saimaannorppien suojeluun osallistuu vuosittain viranomaisten ja tutkijoiden lisäksi satoja vapaaehtoisia.

Saimaa Groupin henkilökunta on auttanut saimaannorppia myös kolaamalla muiden vapaaehtoisten kanssa eläimille lumesta apukinoksia pesimistä varten.

Lisäksi Pylkkänen itse kiertää Saimaalla valokuvaamassa norppia tutkimustarkoituksiin. Kuvaussesonki on toukokuussa, kun norpat köllöttelevät kivillä karvaansa vaihtamassa.

– Jokainen norppa pystytään tunnistamaan sen turkin yksilöllisten kuvioiden avulla. Turkin kuviointi on kuin ihmisen sormenjälki.

Saimaagrouppilaiset ovat iloissaan mahdollisuudesta tehdä konkreettista suojelutyötä.

– Tuntuu upealta, jos yrityksemme voi keinopesillä osaltaan auttaa siinä, että äärimmäisen uhanalainen eläin selviytyy ilmastonmuutoksesta. 

Yritämme palvella saimaannorppiakin mahdollisimman hyvin 

Saimaa Group on siviilissä Suomen suurin teollisuuseristys- ja telinekonserni.

– Hoidamme eristysratkaisut, kun teollisuuden prosesseissa vaikkapa kuumennettu neste tai höyry on pidettävä kuumana – tai jäähdytetty materiaali kylmänä. Telineiden avulla huolto ja korjauskohteet sekä niihin pääseminen tehdään turvallisiksi kaikille työntekijöille.

Saimaa Group on viime vuosina kasvanut ja kansainvälistynyt, hoitaen projekteja aina Etelä-Amerikkaa myöten. Konserni on tehnyt paljon yritysostoja, mutta kasvanut myös orgaanisesti.

– Haluamme tuntea asiakkaamme hyvin, jotta voimme palvella heitä mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kehitämme toimintaamme koko ajan.

Yksi avainsanoista on suunnitelmallisuus. Kun vaikkapa tehdasseisokin aikana tarvitaan 500–700 erilaista telinettä ja yhdenkin puuttuminen voi tulla kalliiksi, palapelin jokainen osa on miettivä tarkkaan.

Pelastusoperaatio vaatii yhteistyötä, dataa ja suunnitelmallisuutta

Saimaa Group on myös kehittänyt digitaalisen työkohteiden seurantajärjestelmän, jonka avulla jokainen teline- ja eristystyökohde voidaan tunnistaa ja raportoida asiakkaalle.

Apropo, saimaannorppiakin seurataan ahkerasti kameroilla. Olisiko tästä löydettävissä jonkinlainen aasin- tai norpansilta?

– On toki. Sekä työmailla että norpan suojelussa kerätään dataa, jonka avulla voimme ymmärtää asiakkaamme tarpeita ja kehittää omaa toimintaamme. Olemme palveluyritys ja yritämme palvella saimaannorppiakin mahdollisimman hyvin.

Esimerkiksi keinopesien määrän nostaminen nykyisestä pariin sataan ei ole aivan yksinkertaista. Itse keinopesien lisäksi kun tarvitaan muun muassa asennus- ja huoltoväkeä, sopivia sijoituspaikkoja ja niille maanomistajilta sijoitusluvat.

Olemme palveluyritys, ja yritämme palvella saimaannorppiakin mahdollisimman hyvin.

– Operaatio vaatii paljon hyvää suunnittelua ja yhteistyötä. Mutta onnistumme kyllä tässäkin, ihan samoilla periaatteilla kuin teollisuusasiakkaiden kanssa, Pylkkänen korostaa.

Erittäin uhanalaista saimaannorppaa tavataan vain Saimaalla. Vuonna 2010 norppien määräksi arvioitiin 270, mutta kanta on noussut erilaisten suojelutoimien avulla. Metsähallituksen tuoreen arvion mukaan niitä on tällä hetkellä 495 yksilöä. 

Lue myös: 

Innovatiivinen rahoitusratkaisu vie Elisan vastuullisuutta eteenpäin koko kumppaniverkostossa‍