Kiertotalousyritys yhdistää voimansa teollisuuden ja maanviljelyn kanssa: näin saadaan pellot kasvukuntoon kestävästi

Yhden roska on toisen aarre – varsinkin silloin, kun kaikki hyötyvät. Teollisuuden sivuvirtoja, jotka ovat Soilfoodin arvokasta raaka-ainetta, kutsuttiin aiemmin jätteeksi. Kiertotalousyritys käsittelee päivittäin noin miljoona sivuvirtakiloa, jotka tulevat kymmenistä tehtaista.

Soilfood valmistaa kierrätyslannoitteita, maanparannusaineita ja kuivikkeita maatalouden käyttöön sekä uusioraaka-aineita teollisuudelle. Sen tavoitteena on korvata neitseelliset raaka-aineet kiertotalouden keinoin ja tehdä samalla maataloudesta kestävämpää parantamalla maan kasvukuntoa.

Raaka-aineensa yritys hankkii muun muassa metsä- ja elintarviketeollisuudelta sekä biokaasu- ja bioetanolilaitoksilta. 

- Olemme laskeneet, että vuositasolla aikaansaamamme nettopäästövähennys on 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia hiilidioksidia, mikä on tällaiselle 10 miljoonan euron liikevaihdon yritykselle hyvä saavutus, Soilfoodin kaupallinen johtaja Sampo Järnefelt sanoo.

Kun Soilfood perustettiin vuonna 2015, yritykselle annettiin iso tavoite: tehdä maailman muuttaminen helpoksi sekä teollisuudelle että maatiloille. Hallituksen puheenjohtajana toimii Itämeri-, ilmasto- ja monimuotoisuustyölle omistautunut Ilkka Herlin. Cargotecin suuromistaja Herlin on ollut perustamassa myös Itämerityötä tekevää BSAG-säätiötä sekä uusiutuvia energiaratkaisuja tarjoavaa Q Poweria. 

Orgaaninen puukuitu sitoo ravinteita huuhtoutumasta vesistöön

Soilfood valmistaa metsäteollisuuden sivuvirroista esimerkiksi orgaanisia maanparannuskuituja pelloille. Sen raaka-aine voi olla kuitujaetta, joka on kuituna liian lyhyttä käytettäväksi esimerkiksi elintarvikepakkausten valmistamiseen. Näin aiemmin jätteeksi päätynyt puukuitu saadaan hyötykäyttöön maanparannusaineena.

Ravinteiden pysyminen pelloilla on sekä viljelijöiden että vesistöjen etu. 

- Tällaisesta puuperäisestä kuidusta valmistamamme ravinnekuitu nostaa pellon multavuutta ja parantaa maan vedenpidätyskykyä. Se myös sitoo erittäin tehokkaasti ravinteita huuhtoutumasta vesistöihin. Puuperäinen maanparannuskuitu hajoaa vuosien myötä, mutta vielä viidenkin vuoden kuluttua sen ravinteiden sitomistehosta on 40 % jäljellä, Järnefelt sanoo.
 

Ravinteiden pysyminen pellolla on sekä vesistöjen että viljelijän etu: kalliit ravinteet eivät huuhtoudu kuormittamaan vesistöä, vaan pysyvät pellolla tuottamassa satoa.

- Orgaaninen aines ruokkii maaperässä pieneliöitä ja sitoo vettä. Maaperän orgaanisesta aineksesta yli puolet on itse asiassa hiiltä, mikä tekee pelosta hiilinielun. Ruoan tuotannossa kuivuus voi meilläkin olla ongelma kesällä, ja kuitu antaa siellä pientä puskuria vesivaroille, eivätkä ravinteet huuhtoudu pois.

Aiemmin metsäteollisuuden sivuvirrat päätyivät esimerkiksi maanrakennukseen tai teiden pohjaksi, osa taas poltettiin hiilidioksidipäästöksi suoraan tehtaan piipusta. Tällaisen kuitujätteen lämpöarvo on melko pieni, ja polttaminen aiheutti päästöjen lisäksi kustannuksia. Nyt metsäteollisuuden jalostusmenetelmät ja prosessit ovat kehittyneet ja kemikaalien käyttöä on vähennetty merkittävästi, joten kuitujaettakin voidaan paremmin hyödyntää.

Kiertotalouden tehokkuus tulee suurten volyymien kierrättämisestä

Elintarviketeollisuudelta Soilfood saa biohajoavia orgaanisia jakeita, joista se valmistaa kierrätyslannoitteita. Yritys pystyy hyödyntämään myös biokaasutuotannosta syntyviä erilaisia sivuvirtoja. Kun biokaasusta tehdään arvokasta polttoainetta esimerkiksi autoja varten, jäljelle jää orgaanista, lannoitteiden raaka-aineeksi sopivaa mädätysjäännöstä.

- Kaikki maatiloille tarjoamamme tuotteet ovat osa ruokaketjua, joten kierrätyslannoitteiden sekä maanparannusaineiden laatu ja turvallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. On meidän tehtävämme huolehtia siitä, että raaka-aineesta saadaan jalostettua maataloudessa turvallisesti hyödynnettävä tuote, Järnefelt sanoo.

Kiertotalous on Järnefeltin mukaan ensisijaisesti suurien volyymien kierrättämistä. Jokaisen sivuvirran noudot ja jalostusketju suunnitellaan niin, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita ja turvallisia. Käytännössä pienin käsiteltävä yksikkö on rekkalastillinen.

- Tällä hetkellä kiertotalouden ympärillä on paljon pöhinää. Näille teollisuusyrityksille, jotka toimittavat meille raaka-ainetta, on tärkeää, että he toimivat kestävällä tavalla. Kiertotalous on heille olennainen osa yritysstrategiaa, ei mitään viherpesua.

Kiertotaloudessa ei ole häviäjiä

Ennen maksettiin siitä, että sivuvirroista päästiin eroon, nyt niitä myydään eteenpäin. Raha vaihtaa omistajaa, mutta teollisuuden sivuvirtojen kiertotaloudessa kaikki ovat voittajia. Yksi voittajista on Itämeri ja ylipäätään vesistöt.

Myös maaperän biodiversiteetti hyötyy kiertotaloudesta orgaanisten lannoitteiden myötä. Samalla vähennetään luonnon kemikaalikuormaa.
 

- Fossiilisten lannoitteiden valmistaminen neitseellisistä raaka-aineista veisi myös paljon energiaa, mikä kiertotaloudessa säästyy, Järnefelt muistuttaa.

Soilfoodin yksi tavoite on parantaa kotimaisen ruoantuotannon omavaraisuutta. Kiertotaloudella on suuri vaikutus maamme huoltovarmuuteen myös lannoitteiden tuotannon kautta. Olemme olleet todella riippuvaisia Venäjältä tuotetusta typestä.

- Onkin haastava kysymys ratkaistavaksi, löytyykö teollisuuden sivuvirroista riittävästi typpeä korvaamaan ne määrät, mitä on tuotu Venäjältä, ja pystytäänkö niitä hyödyntämään taloudellisesti kannattavasti, Järnefelt sanoo.

Lue myös:

Euroopan edistyksellisin kierrätyslaitos sijaitsee Vantaalla

Elintarvikeala tarvitsee monimuotoista luontoa: ”Isoja juttuja pitää tehdä tosi nopeasti"‍