Euroopan edistyksellisin kierrätyslaitos sijaitsee Vantaalla
Lisää aiheesta
Remeon kierrätyslaitos pystyy käsittelemään jopa 370 000 tonnia rakennusten, teollisuuden ja kaupan jätteitä uusioraaka-aineiksi kahdella linjastolla saman katon alla – ainoana Euroopassa.
Euroopan edistynein kierrätyslaitos on toiminut Vantaalla elokuusta 2021. Remeon kierrätyslaitos pystyy käsittelemään rakennusjätteitä jopa 250 000 tonnia sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä 120 000 tonnia vuodessa.
Pääkaupunkiseudun rakennusjätteestä sekä kaupan ja teollisuuden jätteestä se käsittelee yli 30 prosenttia. Enää rakennusjätettä ei tarvitse kuskata pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tai ulkomaille, kuten Viroon.
- Kierrätyslaitoksemme avulla rakennusjätteen kierrätysaste on pystytty nostamaan lainsäädännön vaatimaan 70 prosenttiin, mihin mikään muu laitos ei ole Suomessa pystynyt, kertoo Remeo Oy:n laitostoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti.
- Sisäisesti olemme käyttäneet tästä nimeä Megalaitos, mikä kertoo sen vaikuttavuudesta jätteenkäsittelybisneksessä. Se oli ollut käynnissä toista viikkoa, kun BBC Click tuli tekemään juttua meistä.
BBC Click on televisio-ohjelma, joka kertoo merkittävistä tapahtumista teknologian ja Internetin maailmassa. Ihan jokaiseen kissanristiäiseen se ei kameroitaan lähetä.
Optinen erottelija jaottelee pakkausjätteen
Remeon kierrätyslaitoksessa on kaksi käsittelylinjaa, toinen rakennusjätteelle sekä toinen kaupan ja teollisuuden pakkausmateriaaleille. Molempien linjojen alkupäässä jätteestä poistetaan sekä magneettiset että ei-magneettiset metallit.
Pakkausmateriaalien linjasto käsittelee muovi-, pahvi-, kartonki-, paperi- ja puupakkausjätettä 15 tonnia per tunti.
- Molemmissa linjastoissa olemme käyttäneet vanhoja, hyväksi havaittuja tekniikoita, joita olemme yhdistelleet uudella, innovatiivisella tavalla, sanoo Lielahti.
Aluksi jäte lajitellaan oikeaan palakokoon ja liian pienet, alle 80 millimetrin kappaleet erotellaan sen seasta pois. Sitten erotellaan kaksi- ja kolmiulotteiset kappaleet omiksi ryhmikseen. Siitä syntyvät syötteet, jotka kuljetaan optisiin erottelijoihin. Niiden kamerat pystyvät kuvaamaan jokaisen jätejakeen molekyylikoostumuksen. Sen perusteella optiset erottelijat pystyvät erottelemaan muovin käytännössä neljäksi eri uusiomuoviraaka-aineeksi. Pahveista, kartongeista ja paperista saadaan uusioraaka-aineiksi talteen 97 prosenttia.
Kolmikätinen robotti jaottelee rakennusjätteen
Rakennusjätteen linjaston käsittelykapasiteetti on 30 tonnia per tonni. Se pystyy käsittelemään kaikkia rakennussegmentin jätteitä, jotka ovat hyvin erilaisia. Purkujätteet tulevat useasti 1960–70-luvun taloista, ja ne sisältävät esimerkiksi paljon betonia ja puuta. 1980–90-luvun saneerauskohteista tulee käsiteltäviksi esimerkiksi kipsilevyjä, lattiamattoja ja väliseiniä. Uudisrakennuskohteista tulee paljon pakkausmateriaaleja ja rakennusmateriaalien hukkapätkiä.
Rakennusjätteen seassa on useasti myös paljon materiaaleja, jotka eivät sinne kuulu.
- Tämän takia rakennusjätteen linjaston pitää olla muovautuva. Se tarkoittaa, että sen pitää pystyä tunnistamaan ja lajittelemaan uusia jätemateriaaleja jatkuvalla syötöllä.
Rakennusjätteitä ei hienonneta, vaan ne kulkevat eri kokoisina kappaleina kolmikätisten robottien lajiteltaviksi. Robotissa on oppiva kamera, ja se pystyy muodon ja materiaalin perusteella jaottelemaan jätteet omiin jakeisiinsa valmiiksi käytettäviksi uusioraaka-aineina.
Robotit optimoivat tekemistään tekoälyllä. Keräämänsä datan perusteella se hidastaa tai nopeuttaa linjaston kuljetinmattoa niin, että robotit pystyvät erottelemaan materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti.
- Molemmat linjastot keräävät runsaasti dataa. Niiden avulla saamme tietää tarkasti, mitä suomalainen jäte sisältää, ja miten sen voi huomioida esimerkiksi uusia pakkauksia suunnitellessa.
Seuraavaksi kierrätyslaitoksella ollaan aloittamassa sekajätteen lajittelua.
- Aluksi laitamme sekajätteen rakennusjätteen käsittelylinjastolle, ja erottelemme siitä muovit jaoteltaviksi kaupan ja teollisuuden käsittelylinjastolle. Jo nyt saamme käsitellyksi samalla tavalla rakennusjätteiden muovit.
Runsaasti lopputuotteita uusioraaka-aineiksi
Kun jätteet on käsitelty kierrätyslaitoksella kierrätettäviksi lopputuotteiksi, ne jatkavat matkaa uusioraaka-aineiksi laitoksen ulkopuolelle.
Muovit viedään kierrätyslaitokselta muualle pestäväksi ja granuloitavaksi. Granulaatista voi tehdä esimerkiksi kaivomuoveja. Kovista muovista saa uusia kovia pakkauksia, kuten kanistereita.
Pahvit ja kartongit jatkavat metsäteollisuuden pulpperointilinjalle pahvin ja kartongin raaka-aineiksi.
Metallit menevät metallinjalostajan prosessiin sulatettaviksi ja uusien metallien raaka-aineiksi.
Rakennusjätteestä saadulla kiviaineksella ja mineraalijakeilla voi korvata neitseellistä kiviainesta maanrakentamisessa. Hienoaineksia voi käyttää esimerkiksi meluvallien rakentamisessa ampumaradoilla.
- On hienoa saada aikaan tällaista Suomessa. Meillä on oikeastaan yhdistetty kaksi laitosta saman katon alle, muualla Euroopassa on totuttu siihen, että rakennusjätteen linjasto ja pakkausjätteen linjasto toimivat eri laitoksissa, Lielahti sanoo.
- Isossa kuvassa kierrätyslaitoksessamme on kyse siitä, että materiaalien pitäminen kierrossa on ratkaisevaa kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
Remeon kierrätyslaitos
• Kuljetinmattoja yli 2000 metriä.
• Tuotantohallin koko 9000 neliömetriä
• Hallin vapaa korkeus 14 metriä
• Robotteja 4 kpl, niillä yhteensä 12 kättä, eli yhdellä 3 kättä
• Optisia erottelijoita 16 kpl
• Vuorossa töissä 12 henkilöä
• Pakkausjätteiden tekninen käsittelykapasiteetti 15 tonnia per tunti
• Rakennusjätteiden tekninen käsittelykapasiteetti 30 tonnia per tunti
• Ohjataan yhdestä valvomosta
Lue myös:
Lunastetuista kolariautoista löytyy yllättävä mahdollisuus: ”Automaailman elinluovuttajia”
Tekstiilikuidun raaka-aineeksi sopii sellun lisäksi myös nahkajäte ja ruoantähteet