Lunastetuista kolariautoista löytyy yllättävä mahdollisuus: ”Automaailman elinluovuttajia”
Suomessa päätyy vuosittain lunastukseen noin kaksikymmentätuhatta autoa. Suurin osa näistä päätyy korjattavaksi ja sitä kautta takaisin liikenteeseen. Korjauskelvottomat autot kierrätetään varaosiksi, jolloin ne toimivat automaailman elinluovuttajina.
Lunastaminen tarkoittaa tilannetta, jossa asiakkaan kolariin joutuneen auton arvo ja korjauskulut ylittävät sen käyvän arvon. Tällaisessa tapauksessa auto päätyy vakuutusyhtiölle, ja vakuutusasiakkaalle maksetaan rahallinen korvaus. Useimmin lunastus tulee kysymykseen hieman vanhempien autojen kohdalla.
– Lunastettujen autojen keskimääräinen ikä on noin 13 vuotta, kertoo Pohjola Vakuutuksen ajoneuvokorvauspalveluiden kumppanuuksista vastaava Tommy Stenberg.
Suomessa on herätty lunastettujen kolariautojen kierrätysosien hyödyntämiseen laajamittaisemmin vasta äskettäin. Etenkin vähemmän vaurioituneesta autosta voidaan saada talteen merkittävä määrä käyttökelpoisia osia. Tämä on tervetullutta, sillä osien saatavuus on ollut maailmantilanteen vuoksi heikompaa, ja kierrätysosa on aina ekologisempi vaihtoehto.
– Kierrätysosan hiilijalanjälki on 75 prosenttia pienempi kuin uuden osan, toteaa Autocircin Suomen maajohtaja Kenneth Långbacka.
Autocirc on autoalan johtava kiertotaloustoimija Pohjoismaissa, ja yrityksen tavoitteena on yhteistyössä Pohjola Vakuutuksen kanssa lisätä kierrätettyjen varaosien määrää autojen vauriokorjaustoiminnassa. Siitä hyötyvät niin ympäristö kuin lompakkokin. Kun uutta varaosaa ei tarvitse lennättää ulkomailta, syntyy isoja säästöjä.
Suomessa lunastetut autot ovat päätyneet suurella prosentilla takaisin liikenteeseen, ja vain pieni osa purettavaksi ja varaosiksi. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on päinvastainen. Siellä kolariautoille tulee käytännössä automaattinen purkutuomio, mikä voisi olla varteenotettava vaihtoehto myös meillä.
– Lunastetuissa autoissa puhutaan lähes poikkeuksetta mittavista vaurioista. Ruotsin käytäntö mahdollistaa sen, ettei liikenneturvallisuus vaarannu, koska nämä autot eivät palaudu takaisin liikenteeseen, pohtii Tommy Stenberg.
Nykyautot täynnä herkkää ja kallista tekniikkaa
Autoalan sähköistyminen on muuttanut autoja pyörillä liikkuviksi tietokoneiksi. Erilaiset avustavat järjestelmät vaativat sensoreita, jotka ovat kolaritilanteessa herkkiä vaurioitumiselle. Samalla ne ovat komponentteja, jotka kelpaavat erityisen hyvin kierrätettäviksi. Jos auto on kärsinyt vaurion peräosaan, on keulassa yhä paljon hyödynnettäviä osia.
– Aiemmin autoon vaihdettiin kolarin jälkeen koko puskuri ja siihen liittyvät pienemmät osaryhmät. Nykyään myös näitä osaryhmiä pyritään korvaamaan kierrätetyillä, kertoo Autocircin Långbacka.
Autojen passiivinen turvallisuus on noussut jatkuvasti suurempaan rooliin autoteollisuudessa. Tiukentuneet turvallisuusmääräykset näkyvät muun muassa siinä, että autojen on oltava kolaritilanteessa turvallisia jalankulkijoille. Rakenteet joustavat helpommin törmäyksen sattuessa. Silti ei voida sanoa, että autot rikkoutuvat aiempaa helpommin.
– Toki konepelti saattaa mennä enemmän ruttuun, mutta sillä ei sinänsä ole väliä. Kolarin jälkeen koko konepelti menee usein joka tapauksessa vaihtoon, selventää Långbacka.
Suurempi haaste on Långbackan mukaan komponenttien määrä. Autoissa kun on yhä enemmän tekniikkaa ja niihin liittyviä osia, jotka pitää kolarin jälkeen korvata uusilla tai kierrätetyillä osilla. Ilman kierrätysosia korjauksen hinta nousee usein korkeaksi juuri uusittavien osien suuren määrän vuoksi.
Sähköautojen akkuvauriot aina kalliita korjattavia
Sähköistyvä autokanta tuo omat haasteensa kolariautojen korjaukseen. Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien ajoakut ovat hyvin kalliita korjattavia. Kun sähköauton akku vaurioituu, saattaa edessä olla kymmenien tuhansien eurojen korjauskulut. Vaurion ei välttämättä tarvitse olla edes suuri, sillä naarmu tai painauma akun pohjalevyssä saattaa johtaa koko akun vaihtamiseen.
– Jotkut merkit kyllä korjaavat akkupaketteja, mutta käytännöt vaihtelevat. Akkuteknologia on vielä verrattain uutta ja se aiheuttaa monenlaisia haasteita, Långbacka kertoo.
Toisaalta kallis akku voi säästää myös suuria summia rahaa. Jos akku jää kolaritilanteessa ehjäksi, voidaan sille löytää järkevää jatkokäyttöä. Sähköistymisessä on siis kaksi puolta, mutta on kiistatonta, että sähköautot ovat muuttaneet myös kierrätysosabisnestä merkittävästi.
Kun Autocircille saapuu kolaroitu sähköauto, se joutuu automaattisesti kahden viikon karanteeniin. Tuona aikana autoa kuvataan lämpökameroilla, jotta nähdään ettei akku aiheuta vaaratilannetta. Tämän jälkeen varsinainen purkuprosessi voi alkaa. Niin kauan kuin akku on paikallaan, kohdellaan sähköautoa eri tavalla kuin polttomoottoria.
– Sähköautot ovat vaatineet autoalan toimijoilta kouluttautumista ja uudenlaisia toimintatapoja. Mutta kyllä akkujen vaarallisuutta on myös liioiteltu. Polttomoottoriauto palaa huomattavasti useammin kuin sähköauto, toteaa Långbacka.
Lue myös:
Korjauta auton lommo PDR-menetelmällä
Älä kättele korvauksia kolaripaikalla – vahingot voivat paljastua vasta myöhemmin