Megatrendi on verraten uusi sana, ja esimerkiksi Google-hakukone tietää kertoa, että sanaa alettiin käyttää englanninkielisessä kirjallisuudessa vasta 1980-luvulla.

Megatrendin voi määritellä monella tapaa, mutta minulle ne ovat yksinkertaisesti tätä: isoja ilmiöitä, jotka muuttavat maailmaan paljon ja pitkäksi aikaa. Ne ovat voimia, jotka työntävät meitä kohti tulevaisuutta.

Siksi megatrendien ymmärtäminen on kriittistä kaikille, jotka haluavat menestyä myös huomenna.

Megatrendi 1: Polarisaatio ja väestön demografinen muutos

Suomessa tämä kehityskulku näkyy esimerkiksi alueellisena eriytymisenä ja kaupungistumisena. Kaupungistuminen tarkoittaa ilmiötä, jossa ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin, mikä johtaa kaupunkialueiden kasvuun ja tiivistymiseen.

Vastikään julkaisemamme asuntomarkkinakatsauksen‍ mukaan asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen on ollut voimakasta viime vuosikymmeninä. Asuntojen hintojen käännyttyä laskuun vuoden 2022 kesällä eriytymiskehityksessä on kuitenkin nähty käänne. Asuntomarkkinoiden eriytymiskehitys on siis kääntynyt – tuskin kuitenkaan pysyvästi.

Demografinen muutos näkyy puolestaan Suomessa väestön vanhenemisena. Tilastokeskuksen‍ ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrässä pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen.

Megatrendi 2: Tekoäly ja datan voima

Datan määrä kasvaa jatkuvasti, ja sen merkitys liiketoiminnassa kasvaa samalla. Datan hyödyntäminen on menestyvän liiketoiminnan rakentamisen perusta, ja datakeskeiset yritykset dominoivat maailman arvokkaimpien yrityksien listaa. 

Datan ohella toinen tärkeä viime vuosina esiin noussut ilmiö on tekoäly. Tekoäly-termiä on käytetty viittaamaan moniin erilaisiin teknologioihin. Koneoppimista on käytetty laajasti historiatietojen pohjalta, tyypillisesti hyvin erityisissä käyttötapauksissa. Viime aikoina generatiivinen tekoäly on hallinnut keskustelua.

Tekoälyn mahdollisuudet yrityksille ovat valtavan laajat. Se auttaa parantamaan asiakaskokemusta, optimoimaan prosesseja ja kehittämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  

Megatrendi 3: Geopolitiikan ja globaalin talouden epävarmuus

Geopolitiikan murrokset, kuten suurvaltojen väliset jännitteet ja taloudelliset sanktiot, vaikuttavat suoraan yritysten toimintaan ja strategioihin. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut mukanaan uusia taloudellisia haasteita ja pakotteita, jotka heijastuvat laajasti kansainväliseen kauppaan ja investointeihin.

Tilanne vaatii yrityksiltä jatkuvaa valppautta ja kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, sillä Suomi on taloudellisesti riippuvainen monista eri maista ja siten yksi eniten globalisaatiosta hyötyneitä maita. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että OP Yrityspankin suurimpien asiakkaiden liikevaihdosta yli neljä viidesosaa tulee Suomen ulkopuolelta. Suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta on keskeistä varmistaa, että kansainvälinen kauppa ja talouden globalisaatio etenevät myös jatkossa.

Megatrendi 4: Kestävä kehitys ja vastuullisuus

On helppo nähdä, että kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvät odotukset ovat kasvussa jo pelkästään katsomalla ilmastonmuutosta.

Jos keskimääräinen lämpötilan nousu halutaan rajoittaa vuoden 2015 Pariisin sopimuksen mukaisesti, maailmanlaajuisten ilmastoinvestointien on kasvettava noin 9 000 miljardiin dollariin vuodessa vuoteen 2030 mennessä, uutisoi talouslehti Financial Times‍ Climate Policy Initiativen arvioon perustuen. Vuosina 2021–2022 vastaavat investoinnit olivat hieman alle 1 300 miljardia dollaria.

Yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Megatrendi 5: Liiketoiminnan arvoketjut murroksessa

OP:n suuryritystutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suuryrityksistä kokee, että heillä on vastuullisuussitoumusten takia painetta tiukentaa tai uudistaa koko alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia.

Yli puolet suomalaisista suuryrityksistä kertoo puolestaan joutuneensa vaihtamaan alihankkijoitaan kiristyvien vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi, ja lähes saman verran suunnittelee muutosten tekemistä lähitulevaisuudessa.

Pk-yritysten merkitys on valtava jo Suomen bruttokansantuotteenkin näkökulmasta. On elintärkeää kumppaneiden vaihtamisen sijaan tukea ja kouluttaa alihankkijoita ja toimittajia kestävässä siirtymässä. Tämä edellyttää jatkossakin tiivistä yhteistyötä ja avointa vuoropuhelua pk-sektorin, suuryritysten, rahoittajien sekä päättäjien kanssa.