Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen: Yrittäminen pitää liikkeessä ja haastaa kehittymään

Futuristi Elina Hiltunen luennoi, konsultoi ja kirjoittaa tietokirjoja oman yrityksensä kautta.

Mistä lapsuudenkodin opeista on ollut hyötyä työelämässä?

- Kasvoin perheessä, jossa kannustettiin kouluttautumaan. Kumpikaan vanhemmistani ei ollut ylioppilaita. Edesmenneen äitini perheestä oli varaa kouluttaa vain poika, vaikka äitini olisi halunnut opiskelemaan. Isäni opiskeli insinööriksi aikuisiällä opistossa, ja ohjaili meitäkin tekniikan pariin lempeällä kädellä. Se oli sellaista pehmeää propagandaa.

Ensimmäinen kesätyöpaikkasi?

- Olin 15-vuotiaana Hankkijan koetilalla kitkemässä.

Millainen olit koulussa?

- Koulu oli minulle helppoa. Olin hyvä matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Jossain kohtaa vähän taistelin lapsuudenkodin korkeakouluajatusta vastaan, kun opiskelin kemiaa Teknillisessä korkeakoulussa. Onneksi vedin kuitenkin koulutuksen loppuun asti.

Miten työllistit itsesi aikuistuttuasi?

- Valmistuin laman aikana polymeerikemiasta kemian laitokselta Teknillisestä korkeakoulusta. Jatkoin opintoja Kauppakorkeakoulussa, jossa toimin assistenttina. Aloitin väitöskirjan tekemisen, ja myös perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi.

Oppi, jonka haluat jakaa?

- Olin kahden lapsemme kanssa kotona neljä vuotta. Suosittelen sitä kaikille: neljä vuotta pois työelämästä on lopulta lyhyt aika. Kotiäitiys oli parasta johtajuuskoulutusta. Äitiys opetti ajankäytön mestariksi, ja sain junnanneen väitöskirjan töihin palattuani nopeasti valmiiksi.

Mikä innosti sinua lähtemään mukaan nykyiseen yrityskuvioon?

- Minulle alkoi tulla kutsuja puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin, ja laskutus oli helpompaa oman yrityksen kautta. Kunnolla yritykseni käynnistyi, kun irtisanouduin työskenneltyäni lyhyen aikaa Nokialla. Työskentely byrokraattisessa organisaatiossa ei sopinut minulle. Organisaatioissa minua ärsyttää ajan hukkaan heittäminen ja hitaus. Olen itse nopea ja koen, että isossa organisaatiossa en pääse käyttämään koko potentiaaliani. Siksi yrittäminen sopii minulle. Yrittäjänä pystyn tekemään asioita, joita haluan ja samalla kehittämään itseäni. Konsultoin, kirjoitan kirjoja, esiinnyn televisiossa. Otan mielelläni aina uusia haasteita vastaan!

Suurin riski, jonka olet ottanut?

Koko yrittäjyys on tietysti yhtä riskiä. Vaikka olisi hyvä vuosi takana, se ei takaa mitään. Se pitää taas nöyränä ja nälkäisenä. Näin haluaa myös kehittää itseään luontaisesti koko ajan. Toisaalta suurempi riski on minusta jäädä työpaikkaan, jossa ei viihdy.

Ihminen, jolta olet oppinut eniten?

- Mieheni, joka tasapainottaa minua. Olen ADHD-tyyppiä, hän tasainen. Puolisoni on tekniikan tohtori, ja meillä on samanlaisia intressejä. Sparraamme toisiamme. Hän lukee aina ensin kirjojeni tekstit. Isäni toivoi aikanaan, että saan Otaniemestä myös hyvät aviomiehen. Tapasinkin mieheni heti ensimmäisen opiskeluvuotena, vuonna 1990.

Miten pidät yllä tasapainon yrittäjyyden ja muun elämän välillä?

- Moni luulee, että paahdan töitä, kun luennoin pitkin Suomea, teen toista väitöskirjaa ja olen kirjoittanut 14 kirjaa. Olen kuitenkin tekemisissäni aika nopea, ja pidän itseäni leppoisana, jopa ajoittain laiskana. Tässä maailman ajassa olen alkanut vastapainoksi maalaamaan naivistisia tauluja. Katselemme miehen kanssa myös tv-sarjoja. Niiden teemat liittyvät aika usein töihinkin.

Mikä pitää sinut liikkeessä?

- Uuden oppiminen, uuteen pyrkiminen. Se pitää nöyränä!

Yrittämisessäkin on nöyrryttävä, mietittävä toimintatapoja ja kokeiltava uudelleen. Yrittäminen pitää minut liikkeessä ja pistää kehittämään jatkuvasti taitojani.

Sijoitatko?

- Olen sijoittanut ja hajauttanut sijoituksiani riskien minimoimiseksi. Yksi tuottava sijoituskohde on ollut OP:n rahastot: olen sijoittanut OP-Ilmastoon ja OP-vähähiiliseen maailmaan ja kumpikin on mukavasti voitolla. Uskon, että nämä ovat todellakin tulevaisuuden aloja.

Mihin tulevaisuudessa kannattaa sijoittaa?

- Omaan osaamiseen. Ymmärsin tämän brutaalilla tavalla, kun sain äitiyslomani aikana kenkää töistä. Ymmärsin, että yhden työntekijän arvo on isossa organisaatiossa tiukan paikan tullen nolla. Mutta jos kasvatan koko ajan omaa osaamistani, pystyn aina työllistämään itseni jotenkin.

Parhaillaan luen Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden tohtoriksi. Kun olin matkalla ensimmäiseen tenttiini, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan; yhtäkkiä Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijat ovat yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä. Sotatieteiden opiskelu on tässä maailman tilanteessa erittäin ajankohtaista.

 Elina Hiltunen, 53

Tulevaisuudentutkija, diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori, joka pitää oman yrityksensä kautta luentoja, konsultoi ja kirjoittaa tietokirjoja.

 Asuu Espoossa.

Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi aikuista lasta ja koira.