Perunanistutus touko-kesäkuun vaihteessa on yksi Penttilän perunatilan sesonkiajoista. Työtä riittää, jotta syksyllä voi nostaa laadukkaan, hyvän perunasadon suomalaisten ruokapöytiin.
 
Hilla (nykyään Kaarlela), Helmi ja Elle Penttilä tarttuvat kaikkiin tilan töihin tottuneen varmasti. Tila on pitkälle koneistettu ja käytössä on alan nykyaikaisin tekniikka. 
 

Hilla Kaarela istutuskoneen ratissa
Hilla Kaarela istutuskoneen puikoissa. Kaikki sisarukset osallistuvat perunanistutukseen.


Hilla kiipeää rutiinilla kuusirivisen istutuskoneen puikkoihin. Massiivisella työkoneella syntyy kuusi viivasuoraa perunariviä. Kone annostelee lannoitteen samaan kuoppaan perunansiemenen kanssa.

– Yksi henkilö passaa minua koko ajan. Hänellä on kurottaja ja traktori, joilla hän tuo lisää siemenperunoita ja lannoitetta pellolle. Homma toimii ja saan istutettua 15 hehtaaria perunaa päivässä, Hilla selvittää.

Ennen perunan istutusvaihetta kaksossisko Helmi on ajanut pellon jyrsimellä, joka on kuohkeuttanut maan sopivaksi siemenperunoille. Istutuksen jälkeen pikkusisko Elle hyppää multaajan ohjaimiin.

– Kaikki me siskokset olemme pienestä pitäen tehneet töitä pellolla ja opetelleet hommat. 

Isän opeilla kriisin yli

Penttilän tila on ollut jo 130 vuotta saman suvun hallussa. Vuonna 2014 perheen isä kuoli yllättäen. Anne-äidin ja neljän lapsen oli otettava yritys haltuunsa.
 
Kaksoset Hilla ja Helmi olivat tuolloin parikymppisiä agrologiopiskelijoita Oulun ammattikorkeassa, Elle ja Kalle peruskoululaisia. 
 
– Onneksi kaikki olimme oppineet perunanviljelyn. Isoin evästys isältä oli se, että saimme aina olla mukana tilan töissä, Hilla kertoo. Sisarusten ideoita kuunneltiin myös päätöksenteossa. 
 
Perheen isä oli kaukonäköinen maaseutuyrittäjä. Tilan tuotantolinjoja oli kehitetty, työkoneita uusittu ja rakennettu iso perunavarasto. Siitä oli hyvä jatkaa.

OP Pohjola oli ollut kumppanina perunatilan investointihankkeissa jo isän aikaan.  
 
– On tehty omistusjärjestelyjä ja niihin liittyen katsottu laajasti palveluita läpi: rahoituksellisia elementtejä, vahinkovakuuttamista, maksuliikenteen ratkaisuja sekä varallisuudenhoitoa, kuvaa OP Länsirannikon asiakkuusjohtaja Emma Lokasaari laajaa yhteistyötä ja jatkaa:

– Tehtävänämme on tukea yrittäjän menestymistä. Meillä OP Pohjolassa on laaja verkosto asiantuntijoita, jotka tuntevat maatalouden erityispiirteitä ja teemme luontevasti yhteistyötä asiakkaiden parhaaksi. Toimimme kaikissa tilanteissa yrittäjän kumppanina. 
 
Tilan yritystoiminnan äkillinen kriisi konkretisoi myös varautumisen merkityksen. 
 
– Kaikkea voi tapahtua. Kun pankista pyydetään apua vaurastumiseen, otetaan aina huomioon myös henkilöriskit. Yrittäjän on hyvä varautua tulevaisuuteen, jatkaa asiakkuuspäällikkö Heikki Partanen OP Henkivakuutuksesta.

OP:n edustajat kuvassa Perunasiskojen kanssa
OP Pohjolan Emma Lokasaari (oik.) ja Heikki Partanen (vas.) tuntevat ja tukevat Perunasiskojen liiketoimintaa.

11-vuotiaana toimitusjohtajakurssilla

Penttilän perunatilan nuoret yrittäjät selvisivät eteenpäin. Isältä perityt sinnikkyys ja kehittämisen asenne kantoivat vaikeiden aikojen yli.

Isän poismenon jälkeen kuolinpesä pyöritti yritystä kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2024 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, jossa siskokset ottivat virallisesti maatalousyrityksen ohjakset käsiinsä. Hillasta tuli toimitusjohtaja.  

– Minä ehkä olen eniten johtajatyyppi, joten olen toimitusjohtaja. Olin 11-vuotiaana isän mukana toimitusjohtajakurssilla. Ehkä minua sitenkin valmisteltiin tähän tehtävään, hän naurahtaa.

Työnjako siskosten välillä on kaikin puolin luonteva. Kun Hilla johtaa, Helmi vastaa markkinoinnista ja talouspuolesta, Elle on pakkaamon vastuuhenkilö. Kaikki tekevät töitä pellolla yhtä suurella innolla.
 
Siskokset ovat myös maatalousyhtymän osakkaita. Kalle on mukana osakeyhtiössä, mutta töissä muualla. Maatalousyhtymä viljelee, osakeyhtiö pakkaa.
 
Siskoskolmikko tykkää työskennellä yhdessä.
 
– Tunnemme toisemme hyvin. Kaikilla on omat vahvuusalueensa ja niiden mukaan ovat määräytyneet myös vastuualueet. Kaikki sujuu joustavasti, Hilla kuvailee.
 
Yritteliäät siskokset miettivät jatkuvasti, miten tilalla voisi kehittää parempia metodeja, kasvattaa toimintaa sekä laadullisesti että määrällisesti, toimia vastuullisesti ja ekologisesti.
 
Tilan koko toiminta on auditoitu laatu- ja vastuullisuussertifikaatein. Paikallinen yrittäjäyhdistys on palkinnut Penttilän Perunatilan vuoden maaseutuyrityksenä vuonna 2024.
 

Tila työllistää ympäri vuoden

Hyvä peruna kasvaa hyvässä maassa. Kalajoella maaperä on karkeaa hietamaata, joka pitää hyvin kosteuden. Vaikka peruna ei kuluta paljoa vettä, sitä pitää kuitenkin olla tasaisesti saatavilla.

perunan istutuskone ajamassa pitkin peltoa
Kalajoen hietamaassa on perunan hyvä kasvaa.

– Tämä maaperä nostaa koko ajan pohjavettä kasvien saataville. Lisäksi pellot kynnetään aika syvälle, jolloin maa pysyy kuohkeana, Hilla kertoo.

Noin 230 hehtaarin tila työllistää siskokset ympäri vuoden. Ulkopuolisia työntekijöitä on kaksi. Kiivaimpina aikoina keväällä tilapäisiä työntekijöitä on kolme, syksyllä kymmenen.

Penttilän Perunasiskojen tila on erikoistunut ruoka- ja varastoperunan tuotantoon. Löytyy yleisperunaa, kiinteää perunaa, uuniperunaa, puikulaa ja viimeisimpänä erityisesti rapeisiin ranskalaisiin sopiva Russet -peruna.

Lavallinen perunaa
Penttilän tilalla viljellään 15 eri perunalajiketta.

Tilalla on varastokapasiteettia kahdeksalle miljoonalle perunakilolle. Suurin varasto on omalla tilalla Kalajoen Pitkäsenkylällä. Lisäksi yrityksellä on yksi vuokravarasto Kannuksessa ja toinen omalla kylällä.

Perunatilan sesonkeina kesällä ja syksyllä siskosten työpäivät venyvät helposti 12-tuntisiksi. 
 
– Itse olen asettanut tavoitteeksi, että olen joka ilta nukuttamassa 3-vuotiasta Pyry-poikaani, Hilla hymyilee.

Perunasiskot-brändillä lisää tunnettuutta

Penttilän Perunatilan siskokset edustavat modernia yrittäjäsukupolvea, joka uskaltaa ja osaa käyttää uusiakin markkinointikeinoja. 
 
Viime kesänä syntyi Penttilän Perunasiskot -brändi. Siskoksia esittävä logo löytyy nyt kuluttajapakkauksista.

perunasiskot ryhmäkuvassa
Perunasiskot (vas. Helmi, Elle ja Hilla) haluavat luoda perunalle uutta, modernia mielikuvaa.

Sosiaalisen median alustoilla voi seurata Perunasiskojen arkea ja kuulumisia. Somesta löytyy myös käytännön tietoa perunasta, sen käytöstä ruoanlaitossa.
 
– Perunan kulutus on ollut laskussa pitkään ja sitä pidetään hankalana raaka-aineena. Kuitenkin peruna on kotimainen, perinteinen ja ekologinen raaka-aine verrattuna moniin muihin hiilareihin. Siitä on moneksi herkuksi, Hilla Kaarela muistuttaa, ja vinkkaa poimimaan heidän nettisivuiltaan hyvät perunareseptit.

Tässä yksi, esimerkiksi juhannukseksi: