Onko kurssilasku poikkeus?

Markkinoilla kuhisee jälleen: Hormuzinsalmi, öljynhinta, inflaatio, nousevatko korot, vahva tuloskausi, tekoälybuumi – onko meillä kuplaa ja tuleeko maailmanloppu? Kannattaako sijoittaminen aloittaa? Entä lopettaa? Paljon kysyttyä kristallipalloa meillä ei ole, mutta annetaan historiallisten lukujen puhua puolestaan.

Viimeisen 40 vuoden aikana (1986-2025) 29 kertaa pörssikurssit (MSCI World -indeksi) ovat tuottaneet kalenterivuoden aikana positiivisesti. Tyypillinen kurssilasku 40 vuoden historian perusteella on noin 5-15 prosentin välimaastossa, jos katsotaan keskiarvoa, jonka markkina on enimmillään tullut vuoden aikana alas (-14,6%) ja mediaania (-10,5%).
Vajaan sadan vuoden historiaa tarkastellessa S&P500 pörssissä esiintyy noin 7,2 kertaa vuodessa 3 prosentin lasku, 3,4 kertaa vuodessa 5 prosentin lasku, 1,1 kertaa vuodessa noin 10 prosentin lasku, joka toinen vuosi 15 prosentin lasku ja noin joka kolmas vuosi noin 20 prosentin lasku. Tästä voimme päätellä, että lyhyen aikavälin laskut kuuluvat sijoittamiseen. Nyrkkisääntönä: mitä suurempi pudotus, niin sitä harvinaisempi tapahtumasarja. Se voi olla pitkäaikaiselle sijoittajalle myös mahdollisuus.
Positiivisempia lukuja tarkastellessa keskimääräinen vuosituotto 40 vuoden perusteella on ollut noin +8,3 prosenttia. Vuoden aikana voi olla isoja markkinapudotuksia ja kalenterivuosi voi päätyä siitä huolimatta plussalle. Voidaan siis todeta laskujen kuuluvan asiaan.
Markkinat liikkuvat sykleissä
Miksi seuraava markkinalasku ei ole poikkeus vaan sääntö? Seuraava lasku tuntuu aina vallitsevassa hetkessä erityiseltä, koska tarinat vaihtuvat taustamekanismien pysyessä yleensä samoina. Ensin ollaan nousukaudella, sitten markkina ylikuumenee, tästä seuraa korjausliike, jonka jälkeen alkaa uusi noususykli samassa järjestyksessä.
Nousumarkkinalle tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat riskinoton kasvaminen ja arvostustasojen venyminen. Ylikuumentuessa likviditeettiä rajoitetaan inflaation noustessa ja keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaa, eli nostamaan korkoja, jotka automaattisesti painavat arvostuksia alas riippumatta taustalla olevasta tarinasta. Ylikuumassa markkinassa voikin taustalla olla sijoittajien pelko jäädä jostain paitsi (FOMO, Fear of Missing Out), jonka jälkeen seuraa paniikkimyynti markkinan pohjalta.
Tämä ei ole sijoitussuositus, mutta tavalliselle osakemarkkinaan tavalla tai toisella sijoittavalle neuvoisin: tee suunnitelma, noudata sitä ja tee lisäsijoituksia laskuissa. Pitkäaikaiselle ja pitkäjänteiselle sijoittajalle markkina nousee kaksi tai kolme porrasta ylöspäin, tulee yhden alaspäin ja sama ralli jatkuu.
Laumakäyttäytyminen epävarmuudessa
Sijoittamisen lopputulokseen vaikuttaa, ei pelkästään markkinoiden kehitys, vaan osaltaan sijoittajan epävarmuuden keskellä tekemät omat valinnat. Edellä mainitun FOMO:n pelko voi saada sijoittajan tekemään valintoja, joissa poiketaan omasta suunnitelmasta, eli ostetaan korkealta ja tappioiden pelossa myydään halvalla. Tutkimustenkin mukaan näyttää siltä, että epävarmuus lisää laumakäyttäytymistä markkinoilla. Niin vaikeata tai helppoa kuin se onkin, kurinalaisuus, suunnitelmallisuus ja omien reaktioiden tunnistaminen auttaa välttämään kyseisiä sudenkuoppia. Rationaalisena pysyminen on valttia tilanteesta riippumatta – huusi markkina punaista tai hymyili vihreällä.
Miksi laskut tuntuvat usein todellista suuremmilta?
Tätä kysymystä pohdimme toisinaan kollegoiden sekä asiakkaiden kanssa. Se liittynee olettamukseen, että sijoittamalla saadaan aina varma tuotto, koska miksi kukaan muuten sijoittaisi? Markkinalaskut ovat usein nopeita ja jyrkkiä äkkipudotuksia, kun taas nousut ovat yleensä hitaita ja pitkiä prosesseja. Joten jo tämänkin vuoksi laskut jäävät paremmin mieleen. Lisäksi negatiiviset uutiset näyttäisivät myyvän paremmin verrattuna positiivisiin, joten medialla on osaltaan iso huomiovaikutus.
Olennaista kuitenkin on, miten (sijoitusinstrumentti), mihin (allokaatio) ja milloin (ajallinen hajautus) sijoitetaan. Yliajan tai pitkällä aikavälillä on lähes varmaa, että osakesijoitukset tuottavat positiivisesti, mutta lyhyttä aikaväliä tarkastellessa sijoitukset voivat markkinan mukana laskeakin. Täytyykö tavallisen kuukausisijoittajan olla huolissaan markkinalaskuista? Ainakin tähän mennessä sijoitusten myyminen markkinalaskujen pohjamudista on ollut historiallisesti tarkasteltuna huono päätös.
OP Private Keski-Suomi - paikallista varallisuudenhoitoa
OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa
Valtteri Hukkanen toimii varainhoitajana OP Keski-Suomessa. Energiseen Valtteriin voit törmätä vapaa-ajalla erilaisten liikuntaharrastusten parista, esimerkiksi hiihtoladuilta tai golf-kentältä.
Lisää aiheesta
Aiemmat kirjoitukset
