Olen 70-luvulla syntynyt, enkä omakohtaisesti muista edellisen energiakriisin osalta juuri muuta arjen asiaa, kuin sen, että isäni rakennuttaessa taloa meille, ikkunoiden piti olla toivottua pienemmät, jotta niistä ei karkaisi liikaa energiaa. Lisäksi 70-luvulla kodissani piti sammuttaa valoja jälkeensä jatkuvasti. Tuolloin sähköllä toimivia laitteita ei ollut toki puoltakaan siitä, mitä nykykodista löytyy. Telkkareitakin oli vain yksi, ja sekin oli päällä vain silloin kun sitä oikeasti katsottiin. Eikä kodeista löytynyt yhtään kannettavaa tietokonetta, kännyköistä puhumattakaan.

Viime viikkoina asuntonäytöillä on puhututtanut erityisesti energia ja sähkö. Miten sitä voisi säästää ja mikä olisi ensi talvena se järkevin tapa lämmittää kotia? Tuntuukin, että 30 vuoteen tästä asiasta ole puhuttu näin laajasti, kuin tänään puhutaan. Kotien energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut ottavat väkisinkin melkoisen harppaloikan eteenpäin, niin kovaa uusien ratkaisuiden kysyntä on juuri tässä hetkessä. Aurinkopaneeleja on vissiin turha lähteä tässä kohden kyselemään pikaiseksi helpotukseksi, sillä kyseinen markkina käy melkoisen kuumana ja tilauskirjat pullistelevat aina ensi vuoteen saakka.

Äkkiä ne asiat muuttuvat. Vielä hetki sitten Naantalin asuntomessualueella koettiin, että liki jokainen tarvitsee itselleen porealtaan pihaansa ja isot sähkösaunatilat. Luulen, että nyt yksi jos toinen miettii, voisiko saunan kätevästi muuttaa kodinhoitotilaksi tai vaatehuoneeksi. Ja olisiko puilla lämpiävä pihasauna kiva idea taloyhtiöissäkin asuville?

Jos haluat huolehtia kotisi markkina-arvosta tulevaisuudessa, on syytä katsastaa energiaratkaisut vastaamaan muuttuvia tarpeita. Investoinnit energiansäästöön kannattavat takuuvarmasti. Lisäksi neliöiden määrä suhteessa asukkaisiin ja tarpeisiin mietitään varmasti entistä tarkemmin. Ei viitsi ottaa turhaa työhuonetta lämmitettäväksi, jos se ei olekaan riittävän usein käytössä. Moni tila voi olla käytettävissä useampaan tarkoitukseen. Muunneltavuus on tärkeä juttu, jopa ehkä jonkun tilan yhteiskäyttöisyyskin. Työhuonetta voisi käyttää taloyhtiöissä ehkä monikin ja uusperheissä lapset eivät välttämättä ole koko ajan kotosalla.

Korona-aika ja etätöiden tulo on mahdollistanut asumista paljon laajemmalla säteellä. Tästä ovat Turunkin seudulla hyötyneet Mynämäki, Aura ja Naantalin alue muun muassa. Kulkemiseen käytettävän rahan määrä on kuitenkin perheillä rajallinen, ja tämä voi suosia jälleen kaupungistumisilmiötä ja sitä että ollaan tiiviisti ruutukaavan äärellä. Neliöt siellä maksaa, mutta kulkemiseen ei kulu yhtä paljon, ja Turussa selviää vielä yhdellä autolla ja parhaimmillaan ehkä kokonaan ilman.

Vaikka ihan eri asiat puhuttavat meitä tänään asumisen ympäriltä kuin eilen, niin perusasia ei kuitenkaan muutu. Suomalainen haluaa asua omistusasunnossa ja mieluiten omakotitalossa. Tämä tarve meillä on yli ajan, vaikka mitä tapahtuisi. Talojen lämmitysmuodot muuttuvat ja neliöiden määrää voidaan katsoa uusin silmin, mutta oma tupa oma lupa, houkuttaa monia.

Pankilta saat hyviä neuvoja rahoitusratkaisun suhteen. Kannattaa kysyä korkosuojia, tarkastaa maksuaikatauluja ja viitekorkoasi. Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen. Mikäli kriisi on jo tuonut kuukausimenoihisi niin ison loven, että arjesta selviytyminen on tuskaa, kannattaa kiireesti marssia tutun pankkiirin puheille. Useimmiten asioista on parempi sopia etukäteen, kuin alkaa selvittämään ”jälkijuntturaa”. Moniin asioihin voi kuitenkin vaikuttaa tässäkin tilanteessa.

Me suomalaiset olemme sitkeitä ja tottuneet vaikeisiinkin hetkiin. Tulemme selviämään tästäkin. On hienoa huomata, että varsin moni nuori on kuitenkin hyvin luottavainen oman tulevaisuutensa osalta, ja koko maailman murheita ei kannata omille harteille ottaa. Asuntokauppaa käydään nyt ja tulevaisuudessa, ja hyvät ja asiantuntevat neuvot ovat kullan arvoisia. Elämä on kuitenkin juuri tässä ja nyt, eikä sen ohi voi pimeässä ja kylmässä mökissä jurottaa talven yli kuin talviunille käpertynyt karhu.