Startup Refugees sai alkunsa Arabikevään jälkimainingeissa. Tuolloin myös Suomessa nähtiin ennennäkemätön määrä uusia maahanmuuttajia. 

Ennennäkemättömät tapahtumat vaativat ennennäkemättömiä toimenpiteitä ja ennakkoluulottomasti ajattelevia tyyppejä. Madventures-TV-sarjastaan tunnetut Riku Rantala ja Tunna Milonoff päättivät ryhtyä kannustamaan yrityksiä hyödyntämään uustulokkaiden taitoja ja potentiaalia yhteiseksi hyväksi.

Aloite osui ajan hermoon. Sadat yritykset, suuret ja pienet, halusivat lähteä mukaan, mikä mahdollisti vapaaehtoistyön muuttumisen järjestelmälliseksi toiminnaksi. 

Startup Refugees, voittoa tavoittelematon järjestö, tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita Suomeen muuttaneita työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Se perustettiin virallisesti vuonna 2016.

Yrittäjyyskoulutuksen ja työnvälityspalveluiden lisäksi Startup Refugees tarjoaa tulokkaille tietoa Suomen työlaeista ja -käytännöistä eri säädöksineen ja velvoitteineen. Heille annetaan neuvoja markkinointiin tai ansioluettelon laatimiseen sekä vaikkapa työhaastatteluihin valmistautumiseen.

Nykyajan työelämä vaatii verkostoitumista. Järjestön luoma työkalu Match on avannut kahdensuuntaisen väylän taitojaan esitteleville tulokkaille ja osaajia etsiville yrityksille.

 Aicha Manai on toiminut Startup Refugeesin toimitusjohtajana vuodesta 2023 lähtien. 

Ei enempää eikä vähempää kuin Suomen tulevaisuus

Startup Refugeesin kantavana voimana ei ole hyväntekeväisyys, vaan kylmät tosiasiat.

– Jo noin 11 prosenttia tämän maan väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kasvamassa on kulttuurisesti moninaisin sukupolvi, mitä Suomessa on koskaan nähty. Ainoa tapa integroida vastasaapuneet yhteiskuntaan on helpottaa heidän pääsyään työmarkkinoille – tarkoittipa se sitten yrityksen perustamista tai työllistymistä, sanoo Startup Refugeesin toiminnanjohtaja Aicha Manai. Hän on toiminut Startup Refugeesin toiminnanjohtajana vuodesta 2023 lähtien.

Jotkut sanovat, että valtaosa tulijoista tukeutuisi mielummin etuuksiin kuin haluaisi ansaita itse elantonsa. Manai on vankasti eri mieltä: oma yritys tai työpaikka tuo ylpeyttä ja tarkoitusta elämään.

Panostukset eivät ole menneet hukkaan. Tähän mennessä Startup Refugees on kouluttanut jopa 1 300 tulevaa yrittäjää ja edesauttanut noin 2 500 tulokkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 

Menestys luo menestystä

Maahanmuuttajanaisten työllistyminen on yleisesti paljon heikompaa kantasuomalaisnaisiin verrattuna, mutta yrittäjyydessä puntit ovat jo tasan.

Startup Refugeesin yrittäjyyskurssille osallistuvista jo noin puolet on naisia, ja heitä on mukana toiminnassa yhä enemmän.

Manain mukaan kyseessä on itseään ruokkiva prosessi: menestys ruokkii menestystä.

– Uuden tulokkaan palkattuaan yritykset huomaavat usein sen olleen liiketaloudellisesti toimiva veto. He ottavat yhteyttä ja haluavat innolla lisää ei-suomenkielisiä työntekijöitä palkkalistoilleen. Se ensimmäinen kokemus muuttaa tapaa ajatella ja avaa tietä uuteen, Manai kuvailee.

Hän korostaa, että Startup Refugeesin työnvälityspalvelut ovat maksuttomia kaikille osapuolille.

Yhteiskunnan kannalta tämä osallistaminen on säästänyt noin neljä miljoonaa euroa vuodessa sosiaaliturvan kustannuksissa.

Annetaan ihmisten hypätä suoraan syvään päätyyn

Enemmänkin voitaisiin vielä saavuttaa. Esteitä on edelleen, etenkin kielen suhteen. Siihen Manailla on yksinkertainen resepti: annetaan ihmisten hypätä suoraan syvään päätyyn.

– Meillä ei ole varaa siihen, että ihmiset istuvat koulussa viisi vuotta opettelemassa suomea. Kielitaito kehittyy parhaiten työnteon yhteydessä. Ehkä tehtävänkuvia voitaisiin räätälöidä niin, ettei täydellistä suomen kieltä vaadita? Ulkomaalaisen sukunimen omaavat hakijat ansaitsevat tulla kuulluiksi eikä pakolaistaustaisten omistamia yrityksiä pitäisi sivuuttaa tarjouskilpailuissa, Manai huomauttaa.

Rohkaisevia merkkejä yritysrintamalla

Yhteiskunnan monimuotoistuminen tarkoittaa uudenlaisten palveluiden ja hyödykkeiden kysynnän kasvua. Tähän pyrkivät vastaamaan ne noin 150 yritystä, jotka on rekisteröity Startup Refugeesin käynnistämisen jälkeen ja sen ansiosta. Monet niistä hyödyntävät teknologisia ratkaisuja.

Esimerkiksi Elena Arrola ja hänen yrityksensä Chameleo‍ ovat kehittäneet sovelluksen, jonka käyttäjät voivat vertailla ja tutkia kulttuurieroja globaalisti. Toinen maahanmuuttajataustaisen äskettäin perustama yritys, MunKamu‍, tarjoaa hoivapalveluita ja viriketoimintaa ikäihmisille Pohjois-Pohjanmaalla.

Japanilais- ja australialaisomisteinen Zestii‍ taas on hybridiyritys, joka yhdistää kahvilan ja catering-palvelut. Se on markkinapaikka, joka tarjoaa kotikokeille tavan tuoda ruokaansa asiakkaiden ulottuville.

Paras tulokkaiden perustama yritys palkitaan

Startup Refugees on palkinnut vuodesta 2022 lähtien parhaimmat uudet maahantulijoiden perustamat yritykset. Palkinnonsaajat vaihtelevat matkansa alussa olevista niihin, jotka tarvitsevat jo ulkopuolista tukea ottaakseen seuraavan askeleen bisneksensä skaalaamiseen.

– Tänä vuonna painopiste on naisissa, ilmeisestä syystä. Suomessa noin 33 prosenttia yrittäjistä on naisia. He saavat kuitenkin vain 6 prosenttia startup-rahoituksesta. Kisan hakuaika on parhaillaan käynnissä, vinkkaa Aicha Manai.

OP Uusimaa on Startup Refugees pääyhteistyökumppani ja vuoden 2026 yrittäjäpalkinnon tukija.

Tutustu Startup Refugeesin toimintaan‍.