Kouluissa kiertävä teatteriesitys purkaa ajatusvinoumia

Otaniemen lukion oppilaat muodostavat jonon koulunsa juhlasalin sisäänkäynnille. Biased 2.0. -esitystä katsomaan tulevien opiskelijoiden ensimmäinen tehtävä on katsoa kahta valokuvaa. Toisessa kuvassa on näyttelijä A, toisessa kuvassa näyttelijä B. Opiskelijoiden on kuvien perusteella päätettävä, menevätkö he näyttelijä A:n vai näyttelijä B:n yleisöksi. 
 
Ajatusvinoumia käsittelevän teatteriesityksen ideaa ja konseptia kehittämässä ollut taiteilija Tellervo Kalleinen kertoo, että päätöksenteko pelkän näyttelijän kuvan perusteella havainnollistaa nopeiden valintojen tekemistä. Teemme päivän aikana useita nopeita päätöksiä, emmekä pysähdy miettimään, mistä syistä teimme valinnan. 
 
Otaniemen lukion opiskelija Jimi Poikolainen pohti jälkikäteen valinneensa näyttelijä B:n yleisön siksi, että arveli näyttelijän olevan lähempänä Poikolaisen omaa ikää. Hänen valintaansa saattoi siis vaikuttaa ajatusvinouma nimeltään in-group bias eli sisäryhmäharha tai familiarity bias eli tuttuusvinouma. Kalleinen kertoo, että usea ajatusvinouma voi vaikuttaa samanaikaisesti päätöksentekoon. 

 _{Yleisöt osallistuvat esitykseen esimerkiksi äänestämällä.} 

Yleisö osallistuu esitykseen aktiivisesti 

A- ja B-yleisöjen ja esiintymislavojen välissä on pahvilaatikoista rakennettu muuri. Yleisöt eivät aluksi näe toisiaan, mutta kuulevat molempien näyttelijöiden puheen. Muurin laatikoihin on kirjoitettu englanniksi erilaisia ajatusvinoumien nimiä, kuten confirmation bias eli vahvistusharha. Vahvistusharhan mukaan pidämme todennäköisemmin totena informaatiota, jonka kanssa olemme samaa mieltä. 
 
Näyttelijät havainnollistavat avustajiensa kanssa ajatusvinoumia yksitellen ja vuorovaikutteisesti. Näyttelijät kyselevät yleisöltä kysymyksiä ja yleisöllä on käytössään äänestyskortit. Kun vinouma on käsitelty, se poistetaan lavoja jakavasta muurista. Otaniemen lukiolaiset osallistuvat esitykseen aktiivisesti ja tunnelma juhlasalissa on hyvin keskittynyttä. Kun lavalle tarvitaan vapaaehtoista, moni nuori nostaa kätensä pystyyn.  
 
Kesken esityksen lavalle astelee gorilla. Gorilla havainnollistaa vuonna 1999 tehtyä psykologian klassikkokoetta. Kokeeseen osallistujien tehtävänä oli katsoa koripallopeliä ja laskea toisen joukkueen heittämiä syöttöjä. Osallistujat olivat niin keskittyneitä tehtäväänsä, että eivät huomanneet koripallokentälle ilmaantunutta gorillaa. 
 
Otaniemen lukion juhlasalissa gorilla naurattaa yleisöä. Lukiolainen Anna-Sophie Huikkonen sanoo esityksen jälkeen, että gorillan havainnollistama ajatusharha, selective attention eli valikoiva huomio, jäi hänelle esityksestä erittäin hyvin mieleen. 

Esityksen toinen osa koostuu peleistä 

 
Biased 2.0. esityksen toisessa osassa nuoret jakautuvat pienryhmiin. Pienryhmissä he pelaavat Biased -juomapeliä, joka konkretisoi illuusio läpinäkyvyydestä -ajatusvinoumaa.  
 
Pelissä osallistujat juovat yksi kerrallaan juomaa, jossa on joko mehua tai etikkaa sekoitettuna mehuun, ja muut ryhmän jäsenet päättelevät juojan ilmeiden perusteella, onko kyse mehusta vai etikkamehusta. 
 
Opiskelijat huomasivat tehtävässä, että ilmettä tulkitsemalla tekee helposti väärän johtopäätöksen.  
 
Lukiolainen Anna Remes sai pidettyä kasvonsa peruslukemilla juodessaan etikkamehua, mutta hänen silmistään valuva vesi paljasti ryhmäläisille, että lasissa oli mehun lisäksi etikkaa. 
 
Juomapelin jälkeen pelataan pöytäryhmissä Biased -korttipeliä. Peli kutsuu jakamaan ajatusvinoumiaan muiden kanssa. Huikkonen piti pelaamisesta ihmisten kanssa, joita hän ei tuntenut kovin hyvin. Pelissä heistä oppi uusia asioita. 
 
– Peli oli tosi kiva, ja siinä huomasi, miten muillakin on samanlaisia ajatusvinoumia kuin itsellä, lukiolainen Eelis Manninen jäi miettimään.  

Näyttelijät ovat vaikuttuneita nuoresta yleisöstä 

Kaikki neljä haastateltua nuorta, Poikolainen, Huikkonen, Remes ja Manninen, ovat Otaniemen lukion teatteri- ja medialinjan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. He olivat vaikuttuneita oppimistaan ajatusvinoumista. Poikolainen hämmästyi, kuinka paljon ajatusvinoumia on olemassa. Osa vinoumista oli joillekin nuorille entuudestaan tuttuja, mutta he eivät aiemmin tienneet termejä, joilla niitä kutsutaan. 
 
– Ikea-efekti tuli minulle täysin uutena ajatusvinoumana, Remes sanoo. 
 
Ikea-efektin mukaan arvostamme sellaista enemmän, jonka eteen olemme nähneet vaivaa. Nimensä se on saanut siitä, että kyse voi olla esimerkiksi itsekootusta huonekalusta. 
 
Mannisen mielestä esityksessä läpikäydyt ajatusvinoumat oli selitetty ja havainnollistettu niin hyvin, että hän uskoo niiden jäävän mieleen pitkäksi aikaa. 
 
– Rupean varmasti tarkkailemaan omia ajatusvinoumiani nyt, hän jatkaa.

^{Anna-Sophie Huikkonen, Eelis Manninen, Jimi Poikolainen ja Anna Remes opiskelevat Otaniemen lukion teatteri- ja medialinjalla.} 

 Näyttelijät saavat nuorista voimaa 

Biased 2.0 näyttelijät Yasmin Ahsanullah ja Niina Sillanpää pitävät arvokkaana, että ovat päässeet vierailemaan esityksen kanssa kouluihin ja näkemään koulumaailmaa.  
 
– Nuorien fiksuudesta saa voimaa, Sillanpää sanoo. 
 
Molemmat näyttelijät ovat ilahtuneita siitä, että Otaniemen lukion yleisö paneutui esitykseen. Eri yleisöistä syntyy aina erilainen fiilis. Vuorovaikutteisessa esityksessä tunnelma syntyy siitä, mitä yleisö syöttää esitykseen ja millaisia ideoita yleisöstä tulee. 
 
Biased 2.0. esityksessä purettiin yhteensä yhdeksäntoista ajatusvinoumaa. Kaikkiaan tieteellisesti tutkittuja ja todistettuja ajatusvinoumia on noin satakaksikymmentä. Lukiolainen Remes sanoo aikovansa selvittää, millaisia ovat sata muuta ajatusvinoumaa. 
 

Lue lisää Biased 2.0 -esityksestä.‍
Tutustu OP Uusimaan omistaja-asiakkaan kumppanietuihin‍.