Vanha maailma on mennyttä eikä enää palaa, julisti Kanadan pääministeri Mark Carney paljon huomiota saaneessa puheessa viime talvena. Presidentti Alexander Stubb muotoilee loivemmin: meneillään on siirtymä kylmästä sodasta alkaneesta maailmanjärjestyksestä johonkin uuteen. Miten tilanteen näkee kansainvälisten suhteiden asiantuntija Risto EJ Penttilä?

– Tietyiltä osin vanha maailma on mennyttä, mutta ei aivan kaikki mene uusiksi. Voimapolitiikkaa tehdään nyt armottomasti: se jolla on kykyä pakottaa muita, tekee sen entistä avoimemmin, sanoo Penttilä, joka vetää eurooppalaisten yritysjohtajien verkostoa EBLC:tä.

Aiemmin Penttilä on seurannut yrityselämää ja geopolitiikkaa muun muassa konsulttiyritys Nordic West Officen toimitusjohtajana sekä EVAn ja Keskuskauppakamarin johdossa.

Kiinan ja Venäjän voimapolitiikkaa on nähty jo pitempään, mutta USA:n liittyminen joukkoon on yllättänyt ikävästi Euroopan ja muut Yhdysvaltain perinteiset liittolaiset.

USA:n valitsema suunta on Penttilän tulkinnan mukaan reaktio Kiinan ja Venäjän voimannäyttöihin. Atlantin takana on totuttu siihen, että juuri he muovaavat maailmanjärjestystä – näin on tapahtunut molempien maailmansotien sekä kylmän sodan päättymisen jälkeen.

– USA ei aio katsoa sivusta, kun Venäjä ja Kiina muokkaavat uutta järjestystä. He ovat lähteneet varmistamaan, että USA on edelleen ykkönen. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onnistuuko tämä – kun on armoton, raju ja epäystävällinen myös liittolaisilleen, voi olla että kaivaa omaa kuoppaa.

Risto E.J. PenttiläAiemmin Penttilä on seurannut yrityselämää ja geopolitiikkaa muun muassa konsulttiyritys Nordic West Officen toimitusjohtajana sekä EVAn ja Keskuskauppakamarin johdossa.

Äkkimuutoksia kauppapolitiikassa, epävarmuutta toimitusketjuissa

Myllerrys on jo vaikuttanut yrityksiin monin tavoin.

– Vaikutus tulee geopoliittisten riskien, poliittisten riskien ja kauppapolitiikan äkillisten muutosten kautta. Toimitusketjut eivät ole ollenkaan niin varmoja kuin aiemmin. Myös sääntely muuttuu entistä moninaisemmaksi.

Penttilä antaa esimerkiksi tekoälyyn liittyvän lainsäädännön: USA:ssa, Euroopassa, Kiinassa ja Intiassa on kaikissa aivan eri säännöt, joilla tekoälyä kehitetään ja sovelletaan.

– Yritykset eivät voi luottaa siihen, että tulee jokin selkeä globaali toimintakehys. Pitää vain miettiä, miten omat toimintatavat saadaan sellaisiksi, että ne kestävät kaikilla alueilla.

Miten muuten uudessa, epävarmassa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa pitäisi toimia? Penttilä mainitsee Nobel-palkitun Daniel Kahnemanin teoksen Thinking Fast and Slow, jonka mukaan ihminen voi ajatella sekä nopeasti ja vaistomaisesti että hitaasti ja tietoisen analyyttisesti.

– Molempia tarvitaan, mutta on hyödyksi ottaa vähän etäisyyttä. Kun pelataan lyhyttä peliä, siinä läkähtyy jos seuraa jokaista uutista ja twiittiä. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä yrityksen terve kassa on hyvä asia, jottei seuraava yllätys kaada koko venettä. Tämän yritykset ja omistajat ovat varmaan jo ottaneetkin huomioon.

Maailma on keikahduspisteessä

Maailman nykytilaa Penttilä kuvaa termillä tipping point eli keikahduspiste, josta voidaan lähteä moneen suuntaan. Haastatteluaikaan huhtikuun lopulla tilanne Iranin sodassa oli aivan auki, ja sodan lopputulos ratkaisee paljon.

– Jos USA onnistuu pakottamaan Iranin sellaiseen tulitaukoon, jolla se itse saisi paremman kontrollin Lähi-idästä ja sen merireiteistä, tämä vahvistaisi uudelleen Amerikka-keskeistä maailmaa. Jos meneekin päin prinkkalaa eli Iran pystyy pitkittämään sotaa ja vanhat liittolaiset viimeinkin saavat tarpeekseen, silloin perinteinen liittokunta heikentyy oleellisesti.

Penttilä nostaa esiin skenaarioajattelun, jolla yritykset ovat perinteisesti hahmottaneet eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia omaan toimintaan.

– Vaihtoehtojen miettiminen on edelleen hyvä neuvo. Skenaarioista kuitenkin usein tehdään hyvin yksityiskohtaisia ja pitkälle työstettyjä, vaikka niiden arvo voi haihtua yhdessä yössä. Se ei toimi, että päätetään toteuttaa skenaarioprosessi ja palataan asiaan yhdeksän kuukauden kuluttua.

Parempi on siis toimia nopeasti suhteellisen karkealla tasolla. Penttilä tarjoaa malliksi perinteistä amerikkalaista good-bad-ugly -lähestymistapaa.

– Voi pohtia, mikä on meille vaikkapa Hormuzinsalmen tilanteessa hyvä, huono ja erityisen ruma tapahtumakulku. En usko että kukaan tietää, miten siellä käy, joten fiksuinta on miettiä eri vaihtoehtoja. Ja muistaa, että asiat voivat mennä myös hyvään suuntaan.

Vihreän siirtymän tilalle tuli armeijanharmaa

Kun tilanne on näin epävarma, löytyykö yrityksille jostain päin uusia mahdollisuuksia? Penttilän mukaan vihreän siirtymän tilalle on tullut armeijanharmaa siirtymä, eli kaikella turvallisuuteen ja sotilaalliseen toimintaan liittyvällä on kova kysyntä.

Länsisuhteiden spesialisti kehottaa myös katsomaan USA:ssa Washingtonin hallinnon ohi suoraan yrityksiin.

– USA on dynaaminen maa, jossa yritykset toimivat yritysten logiikan eikä politiikan mukaan. Yritykset ovat pragmaattisia ja niiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.

Penttilä vinkkaa, että USA:n pitkäaikainen startup- ja teknologiakumppani Israel ei levottoman geopoliittisen tilanteen takia ole yhtä hyvässä huudossa kuin aiemmin. Amerikkalaiset löytäisivät mielellään vakaamman kumppanimaan.

Penttilä vieraili toukokuussa OP Uusimaan asiakkailleen järjestämässä Talousillassa puhumassa aiheesta Euroopan uusi rooli: pieni Kiina vai suuri Sveitsi? Hän sanoo suoraan, että tällä hetkellä EU:lla tai ylipäänsä Euroopalla ei ole merkittävää roolia suurvaltapelissä. Uusina tulokkaina kärkkymässä ovat pikemminkin Intia ja Saudi-Arabia.

– Vaikutusvaltaiseen joukkoon pääsemiseksi Euroopassa tarvitaan parempi talous, merkittävämpi sotilaallinen kyky ja teknologinen kyvykkyys. Ei näiden parantaminen mahdotonta ole.

Pieni Kiina tarkoittaa Penttilän ajattelussa, että EU ottaa idästä mallia vahvasta keskusjohtoisuudesta, tiukasta sääntelystä ja valtiontuista. Sveitsi-tyylinen EU taas luottaisi löyhempään liittoon ja antaisi valtioiden kilpailla keskenään Sveitsin kantonien tapaan.