Miten sijoituksia verotetaan? 8 kysymystä sijoittamisen verotuksesta
Lisää aiheesta
Yhä useampi suomalainen on innostunut sijoittamisesta ja erilaisista sijoitusinstrumenteista. Sijoittamiseen kuuluu myös selonotto- ja reklamontivelvollisuus sekä verotuksesta huolehtiminen. OP Uusimaan juristi Reima Metsäranta vastaa kahdeksaan keskeiseen sijoittamisen verotukseen liittyvään kysymykseen.
1. Miten osinko- ja korkotuloja verotetaan?
Pörssiyhtiöiden osingoista 15 prosenttia on verovapaata ja loput verotettavaa pääomatuloa.
Suomessa noteerattujen pörssiyritysten osingoista tehdään OP:ssa lähtökohtaisesti 25,5 prosentin ennakonpidätys. OP:n arvo-osuustileille maksetuista osingoista menee tieto suoraan verottajalle.
OP:n henkilöasiakkailleen maksamiin tilikorkoihin kohdistuu 30 prosentin lähdevero, jonka pankki maksaa suoraan verottajalle. Tämä vähentää tilille tulevan koron määrää.
2. Pitääkö minun itseni tehdä jotain?
Keväällä Omaverosta löytyvä esitäytetty veroilmoitus pitää tarkistaa ja korjata mahdolliset virheelliset tai puutteelliset tiedot.
Vastuu tietojen oikeellisuudesta on sijoittajalla eli verovelvollisella.
3. Miten ulkomailta saadut osingot ja pääomatulot verotetaan Suomessa? Milloin kannattaa hakea oikaisua kaksinkertaiseen verotukseen?
Ulkomailta saatujen osinkojen osalta verohallinto noudattaa Suomen solmimia verosopimuksia. Jos verosopimuksen mukainen maksumaa perii osingosta 15 prosentin lähdeveron, perii Suomi vielä 10,5 prosentin veron. Tuolloin kokonaisveroprosentiksi tulee 25,5, joka vastaa Suomesta saadun listatun yrityksen osingon verotusta.
Moni maa tekee valitettavasti verosopimusta suuremman lähdeveron pidätyksen. Suomi verottaa näissäkin tilanteissa verosopimuksen mukaisen määrän, vaikka lähtömaa olisi verottanut sitä enemmän. Liikaa veroa periviä lähtömaita ovat tällä hetkellä esimerkiksi Norja, Tanska, Saksa ja Sveitsi. Edellä kerrottu ei päde EU:n, ETA:n ja verosopimusten ulkopuolisiin maihin.
Liikaa perittyä veroa voi hakea takaisin maksumaan verottajalta. Edessä voi kuitenkin olla kirjavia byrokratian kiemuroita, kielimuuri ja pitkä prosessi. Silloin voi pohtia, onko mahdollisesti saatava palautussumma edes vaivan arvoinen.
Listattujen yritysten osakkeiden myyntivoittoa verotetaan pääsääntöisesti vain Suomessa.
4. Kuinka osakkeiden tai sijoitusrahasto-osuuksien myyntivoittoja tai -tappioita verotetaan?
Monet Helsingin pörssissä listatut yhtiöt ovat menettäneet tänä vuonna arvoaan. Mikäli sijoituksia myy alle hankintahinnan, niistä voi saada verotukseen vähennyskelpoisen tappion. Tappio vähennetään saman vuoden luovutusvoitoista. Jos näitä luovutusvoittoja ei ole tarpeeksi, vähennys tehdään myös muista pääomatuloista, esimerkiksi osingoista.
Jos osingoista on tehty ennakonpidätys jo maksettaessa, voi tappiollisten myyntien takia saada veronpalautusta seuraavana vuonna.
Mikäli tappioita ei saa vähennettyä kokonaan tänä vuonna, siirtyy jäljelle jäävä osuus ensi vuoteen. Tappiot ovat käytettävissä kuluvan vuoden sekä viisi seuraavaa vuotta.
5. Kuinka nopeasti verottajalle on ilmoitettava osakkeiden ostoista ja myynneistä?
Viimeistään keväällä tehtävässä veroilmoituksessa. Yleensä jo esitäytetyssä veroilmoituksessa on tiedot kaupoista, sillä ne menevät pankista verottajalle. Kannattaakin aina tarkistaa, että osakkeiden hankintahinta on esitäytetyssä veroilmoituksessa oikein. Esimerkiksi omistusaikana tapahtuneet osakeannit voivat johtaa siihen, ettei pankki toimita verohallinnolle hankintahintaa. Silloin ilmoittaminen jää sijoittajan vastuulle.
Mikäli myynneistä tulee voittoa, voi etukäteen tehtävällä luovutusvoittoveroilmoituksella ja maksamalla tarpeen mukaan ennakontäydennystä välttyä mahdolliselta huojennetulta viivästyskorolta. Sitä maksetaan jäännösveroille eli ”mätkyille.” Näiltä koroilta välttyy huolehtimalla siitä, että ennakonpidätykset ovat verovuoden aikana riittävän suuret tuloihin nähden. Mahdollista vajetta voi korjata ennakontäydennyksellä, jota voi hakea joulukuun alusta alkaen. Ennakontäydennystä voi maksaa ilman korkoa tammikuun loppuun saakka.
Jäännösveron korkoa ei peritä, jos korko jäisi korkeintaan 20 euroon.
6. Kuinka sijoitusrahastojen tuottoja verotetaan?
Sijoitusrahastoissa tuottoa verotetaan vasta, kun sijoittaja saa tililleen suorituksen rahastosta. Se voi tulla joko rahasto-osuuden myynnistä tai tuotto-osuudesta. Rahasto ei maksa saamistaan osinko- ja korkotuloista veroa Suomeen, joten saadut tulot voi sijoittaa täysimääräisinä uudelleen, mikä vahvistaa korkoa-korolle-vaikutusta.
Mikäli rahastosijoitukset on tehty sijoitusvakuutuksen kautta, sijoituskohdetta voi vaihtaa vakuutuksen sisällä ilman veroseuraamuksia. Tuottoa verotetaan vasta sitten, kun sijoitusvakuutuksesta nostetaan rahaa omalle tilille.
7. Milloin välttyy osakkeiden myyntivoiton verolta? Voiko kuluja vähentää verotuksessa?
Jos koko vuoden myynneistä saadut kauppasummat jäävät alle 1 000 euron, niistä ei peritä luovutusvoittoveroa. Toisaalta myöskään tappiot eivät ole silloin vähennyskelpoisia.
On kuitenkin hyvä muistaa, että yrityksiä ostetaan silloin tällöin pörssistä pois. Silloin tuo 1 000 euron raja voi ylittyä, vaikka sijoittaja itse ei aktiivisesti tekisi myyntitoimeksiantoa. Siksi loppuvuonna kannattaa tarkistaa, jäävätkö kuluvan vuoden myynnit alle verotusrajan.
Sijoitustoiminnan kuluista voi tehdä verovähennyksiä. Esimerkiksi sijoituksia varten otetun velan eli tulonhankkimisvelan korko- ja muut kulut ovat vähennyskelpoisia.
8. Miten tuotto-osuuden korkotuloa verotetaan?
OP:n tuotto-osuuksien tuoton verotus on verrattain edullista. Yksityishenkilöillä veroprosentti on 5 000 euron tuottoon saakka pääsääntöisesti 7,5 prosenttia ja siitä ylöspäin 25,5 prosenttia, kun henkilön pääomatulot ovat enintään 30 000 euroon vuodessa.
Myös yrityksille tuotto-osuuden tuottojen verotus on yleisesti ottaen edullista.
Oletko kiinnostunut sijoittamisesta? Tutustu OP Uusimaan varallisuudenhoidon palveluihin.