Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat yleisimpiä syöpiä Suomessa, mutta yhä useampi paranee niistä. Tämä on seurausta pitkäjänteisestä ja korkeatasoisesta syöpätutkimuksesta, jota lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö tukee.

– Meillä on Suomessa osaamista, menetelmiä ja tutkijaverkostoja, mutta huippututkimuksen tekeminen vaatii riittävän ja ennakoitavan rahoituspohjan, painottaa Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja, dosentti Jarmo Wahlfors.

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Säätiön toiminta perustuu täysin yksityisten lahjoittajien ja yritysten antamiin varoihin, eikä se käytä lainkaan yhteiskunnan varoja.

Noin viidennes Suomessa tehtävien syöpätutkimusten kokonaisrahoituksesta tulee Syöpäsäätiöltä.

Vuosittain säätiö jakaa apurahoina noin kahdeksan miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. Kaikkiaan noin 20 prosenttia Suomessa tehtävien tutkimusten kokonaisrahoituksesta tulee Syöpäsäätiöltä.

– Rahoitamme merkittäviä tutkijoita sekä tutkimusryhmiä ja pyrimme mahdollisimman kattavasti tukemaan erilaisia tutkimuksen osa-alueita, kertoo Wahlfors.

OP Uusimaa on yksi Syöpäsäätiön vuoden 2025 tukijoista. Jarmo Wahlfors kutsuu muutkin – yksityiset lahjoittajat ja kaikenkokoiset yritykset – mukaan talkoisiin.

– Jokainen lahjoitettu euro vie eteenpäin laadukasta tutkimusta, jonka avulla kehitetään hoitoja potilaiden parantamiseksi. Oma kotimainen syöpätutkimus on meille kullanarvoista.

Syöpätutkimuksen kehittämistä laajalla rintamalla

Syöpäsäätiö tukee hankkeita syövän ennaltaehkäisystä hoitoihin ja sairastuneiden tukemiseen.

Viime vuosina säätiö on rahoittanut muun muassa epidemiologista tutkimusta, jolla kerätään tilastoja syövän ilmaantuvuudesta ja kuolleisuudesta Suomen Syöpärekisterissä, sekä ennaltaehkäisyä ja diagnostiikkaa, joka kattaa esimerkiksi seulontamenetelmien kehittämistä koko väestölle.

Säätiö rahoittaa myös syövän hoitoon liittyvää tutkimusta, joka kehittää parempia lääkkeitä ja yksilöllisempiä hoitomuotoja, sekä psykososiaalista tutkimusta, jolla pyritään parantamaan sairastuneiden elämänlaatua ja hyvinvointia.

Rahoitusta hakee vuosittain noin 200 hanketta, joista noin 70 saa apurahan.

– Tutkimushankkeet käyvät läpi tarkan arviointiprosessin, jossa arvostetuista syöpätutkijoista koostuvat paneelit pisteyttävät apurahahakemukset tieteellisen laadun ja vaikuttavuuden perusteella. Meillä ei jaella rahoja tiskin alta, Wahlfors vakuuttaa.

On tärkeää, että lääkärit voivat tutkimustyöllään kehittää uusia menetelmiä ja hyödyntää niitä syövän hoidossa.

Syöpätutkimusta halutaan tukea monipuolisesti rahoittamalla perustutkimusta, jossa tutkitaan esimerkiksi syövän syntyyn ja leviämiseen liittyviä molekyylitason mekanismeja, sekä kliinistä eli potilaaseen kohdistuvia tutkimuksia. Syövän ymmärtämisen ja hoitamisen polku huomioidaan siis kokonaisvaltaisesti.

– Erityisesti haluamme varmistaa, että potilastyöhön liittyvää kliinistä tutkimusta tuetaan. On tärkeää, että lääkärit voivat tutkimustyöllään kehittää uusia menetelmiä ja hyödyntää niitä hoidossa, sanoo Wahlfors.

Lisäksi Syöpäsäätiö jakaa kannustusapurahoja väitöskirjatyön tekijöille ja matka-apurahoja kansainvälisiin konferensseihin.

Syöpäsäätiöön voi lähettää tutkimusapurahahakemuksia. Tämänhetkinen haku on auki 20. elokuuta asti.

Syöpäsäätiö tukee syöpätutkimusta monipuolisesti. Syövän ymmärtämisen ja hoitamisen polku otetaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioon, Jarmo Wahlfors toteaa.

Syövästä krooninen tauti

Yksi syöpätutkimuksen merkittävistä kehitysaskeleista on hoitojen yksilöllistyminen. Jokaisen syöpäkudoksen käyttäytymistä ja geenitaustaa pyritään ymmärtämään mahdollisimman tarkasti, jotta potilaalle löydetään juuri oikea hoito.

– Tämä maksimoi hoidon tehon ja vähentää haittavaikutuksia. Se on yhteiskunnalle kustannustehokasta ja potilaalle inhimillistä, Wahlfors toteaa.

Hoidot ovat yksilöllistyneet, mikä maksimoi hoidon tehon ja vähentää haittavaikutuksia.

Tietotekniikan ja tekoälyn kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia analysoida syöpäkasvaimia ja valita oikeita lääkkeitä entistä nopeammin. Näitäkin mahdollisuuksia varten tarvitaan tutkimusta.

Rintasyöpään ja eturauhassyöpään sairastuneista valtaosa on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Monilla syöpä on muuttunut krooniseksi sairaudeksi. Toisaalta haimasyöpä, aivokasvaimet ja keuhkosyöpä ovat edelleen vaikeasti hoidettavia.

– Näissäkin nähdään kuitenkin selviä edistysaskelia, ja pitkäjänteinen tutkimustyö alkaa tuottaa tulosta. Tavoite on, että yhä useampi syöpä olisi ennemmin hallittava krooninen sairaus kuin hengenvaarallinen tauti, Wahlfors selittää.

Tukea myös sairastuneille ja heidän perheilleen

Syöpäsäätiö voi myös tukea sairastuneita myöntämällä kertaluonteista taloudellista tukea henkilölle, joka on ajautunut taloudelliseen ahdinkoon syövän takia.

– Meidän tehtävämme on täydentää Syöpäjärjestöjen tuen kanssa yhteiskunnan tarjoamaa apua silloin, kun sairastuneen elämässä on erityisen tiukka paikka, Wahlfors sanoo.