Liikkuminen kuuluu arkeen kotona, työpaikalla, harrastuksissa ja työmatkoilla. Samalla se on yksi tavallisimmista tilanteista, joissa tapaturmia sattuu. Turvallinen liikkuminen ei synny vain hyvistä kengistä tai liukkauden torjunnasta, vaan myös siitä, miten huolehdimme omasta liikkumiskunnostamme. 

Liikkumisessa sattuu paljon tapaturmia 

THL:n mukaan vuonna 2024 noin 48 000 henkilöä joutui vuodeosastohoitoon tapaturman vuoksi. Yleisin syy oli kaatuminen, joita sattuu eniten kotona. Myös työelämässä liikkuminen näkyy tapaturmatilastoissa: Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan yleisimmät syyt työtapaturmiin ovat liukastuminen, horjahtaminen tai kompastuminen. Vuosittain sattuu myös noin 20 000 työmatkatapaturmaa, joista yli puolet tapahtuu jalan kulkiessa. 

Vaikka liikkumiseen liittyy tapaturmariskejä, liikkuminen myös ehkäisee niitä. Kun keho pysyy toimintakykyisenä ja liikkumiskunto hyvänä, pystymme reagoimaan paremmin yllättäviin tilanteisiin ja haastaviin keliolosuhteisiin. 

Liikkumista ja liikkumisen turvallisuutta voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Usein liikkumisen turvallisuutta pyritään parantamaan muistuttamalla syksyisin heijastimista ja talvella liukkaudesta, kehotetaan ennakoimaan kelejä ja käyttämään asianmukaisia jalkineita. Työpaikalla järjestetään erilaisia siisteyskampanjoita, jotta ei kompasteltaisi lojuviin kappaleisiin ja liukasteltaisi lattioilla oleviin ylimääräisiin materiaaleihin. Liikkumisen turvallisuuteen käytetään myös erilaisia visuaalisia keinoja, kuten merkitään hankalia portaita ja kulkuväyliä. Nämä ovat kaikki hyviä keinoja ja jos ne jätetään tekemättä, saattaa tapaturma sattua. 

Neljä tärkeää osa-aluetta oman liikkumiskunnon ja -turvallisuuden näkökulmasta ovat huomiokyky, tasapaino, lihaskunto sekä taito valita kelin mukaiset varusteet. Tarkastellaan näitä jokaista hieman tarkemmin. 

1. Huomiokyky auttaa reagoimaan ajoissa 

Huomiokyky on kykyä havaita olennainen ja suunnata tarkkaavaisuus tilanteen mukaan. Liikkuessa tarvitsemme näköä, kuuloa, tuntoaistia ja kykyä tulkita havaintoja nopeasti. 

Turvallinen liikkuminen edellyttää läsnäoloa. Esimerkiksi kävellessä tai pyöräillessä huomion voi tietoisesti palauttaa ympäristöön, omaan kehoon ja liikkeeseen. 

Tarkkaavaisuutta kannattaa säädellä tilanteen mukaan. Rauhallisessa ympäristössä riittää kevyempi valppaus, mutta liukkaalla, ruuhkaisella tai pimeällä reitillä tarvitaan enemmän keskittymistä.

2. Tasapaino tukee varmaa liikkumista

Tasapaino syntyy usean aistin yhteistyöstä. Siihen vaikuttavat sisäkorvan tasapainoelin, asentotunto, näköaisti ja jalkapohjien tuntoaisti. 

Tasapainoa tarvitaan jokaisessa askeleessa ja suunnanmuutoksessa. Hyvä tasapaino auttaa sopeutumaan vaihteleviin alustoihin, tekemään korjausliikkeitä ja vähentämään kaatumisen riskiä. 

Jos tasapainoa ei käytä, se heikkenee vähitellen. Siksi sitä kannattaa haastaa säännöllisesti turvallisissa tilanteissa. 

Tasapainoa voi kehittää esimerkiksi seisomalla yhdellä jalalla, kävelemällä paljain jaloin, joogaamalla tai tekemällä lihasvoimaharjoittelua. Kun harjoituksia tehdään välillä ilman näköaistin tukea, keho oppii hyödyntämään paremmin asentotuntoa ja tasapainoelintä.

3. Lihaskunto parantaa kehonhallintaa

Lihaskunto ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja, mutta sillä on merkitystä myös pystyssä pysymiselle. Mitä paremmin hallitsemme kehoamme, sitä varmemmin liikumme erilaisissa tilanteissa. 

Voimaharjoittelu vahvistaa lihaksia, jotka tukevat niveliä ja tukirankaa. Se parantaa asentoa, ryhtiä sekä kehon kykyä reagoida horjahduksiin. 

Harjoittelu kehittää myös hermoston ja lihasten yhteistyötä. Kun koordinaatio ja asentotunto paranevat, liikkumisesta tulee hallitumpaa ja turvallisempaa. 

Pystyssä pysymisen kannalta tärkeitä ovat erityisesti keskivartalon lihakset. Niitä voi vahvistaa esimerkiksi lankuilla, kiertoliikkeillä ja toiminnallisella harjoittelulla. 

4. Keliin sopivat varusteet tekevät liikkumisesta turvallisempaa

Oikeat varusteet vähentävät liukastumisen, paleltumisen, kuumuuden ja huonon näkyvyyden aiheuttamia riskejä. Samalla ne tekevät liikkumisesta mukavampaa. 

Varusteita valitessa kannattaa huomioida keli, lämpötila, näkyvyys ja liikkumistapa. Päivän varustusta voi arvioida katsomalla ulos, tarkistamalla lämpötilan ja seuraamalla sääennustetta. 

Turvallisia valintoja ovat esimerkiksi pitäväpohjaiset kengät tai liukuesteet liukkaalla, kerrospukeutuminen kylmässä, silmien suojaaminen sateessa, tuulessa tai auringossa sekä pyörän nastarenkaat talvikeleillä. 

Liikkumisen turvallisuus siis rakentuu monesta asiasta. Kun pidämme huolta huomiokyvystä, tasapainosta ja lihaskunnosta sekä varaudumme keliin sopivilla varusteilla, arjen liikkumisesta tulee turvallisempaa ja varmempaa.