Euroopassa kiristyneen kilpailun ja brexitinkin tuoman epävarmuuden seurauksena sahateollisuus on hakenut 2010-luvulla korvaavia markkinoita Aasian suunnalta.

Toimitusjohtaja Kai Merivuori Sahateollisuus ry:stä sanoo, että vielä on kuitenkin vaikea arvioida, miten brexit käytännössä tulee vaikuttamaan sahateollisuuden vientimarkkinoihin tulevaisuudessa. Hän huomauttaa, että kilpailutilanne Iso-Britanniassa on kiristynyt jo muutenkin viime vuosina.

– Britannian oma sahateollisuus on vahvistunut ja kilpailijamme ovat ottaneet markkinaosuutta. Suomen saha- ja höylätavaran vienti Britanniaan on tiukentuneesta kilpailutilanteesta huolimatta kuitenkin kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun, Merivuori sanoo.

Kun 2010-luvun alussa saha- ja höylätavaran viennin volyymi Britanniaan oli lähes 0,7 miljoonaa kuutiometriä, yllettiin viime vuonna lähes 0,9 miljoonaan kuutioon. Tämän vuoden osalta näyttää siltä, että vienti toteutuu vuoden 2017 tasolla.

Sahatavaran vienti Britannian markkinoille on kuitenkin suhteellisesti kaventunut noin kymmeneen prosenttiin koko viennin volyymistä, kun 1990-luvun kuumimpina vuosina sen osuus oli lähes 20 prosenttia.

Merivuori kuvailee brexitiä makrotason ilmiöksi, johon yksittäisten yritysten tai toimialojen on vaikea vaikuttaa.

– Muutos herättää epävarmuutta ja pakottaa vientiyritykset miettimään vaihtoehtoja, mutta ainakaan toistaiseksi brexitillä ei ole ollut sahatavaran kysyntään suurta vaikutusta Britannian markkinoilla.

Puun kysyntä ja sahatavaran kulutus ovat kehittyneet Merivuoren mukaan myönteisesti, vaikkakin punnan heikentyminen varjostaakin näkymiä.

– Myös alan investointien vetovoima Britanniassa on säilynyt hyvänä. Brexitin käytännön vaikutukset näkyvät todennäköisemmin alkuvaiheessa lisääntyvänä byrokratiana tullikäsittelyissä, Merivuori sanoo.

Kiina on sahateollisuuden viennin moottori

Suomen sahatavaran vienti suuntautuu nyt voimakkaammin Aasiaan, jossa erityisesti Kiinan vienti on kasvanut vauhdilla. Se kasvoi viime vuonna peräti 60 prosenttia ja oli volyymiltaan 1,7 miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna luvusta tullaan rajusti alas, mutta vuoden 2016 taso toteutunee.

– Kiinan vienti on viime kuukausina kuitenkin tökkinyt, mikä johtuu useista tekijöistä, esimerkiksi Kiinan sisällä tapahtuvista rakenteellisista muutoksista. Useita ympäristölle haitallisia paikallisia tehtaita on suljettu hallituksen linjausten mukaisesti. Teollisuutta uudistetaan ja siirretään uusille liikepaikoille, mikä muuttaa markkinoita, Merivuori sanoo.

Lisäksi Kiinan valuutan renminbin heikkeneminen ja kauppasodan uhka luovat epävarmuutta asiakkaiden keskuudessa. On myös huomioitava kilpailijoiden, ennen kaikkea venäläisten vahvistunut asema.

– Kiina tulee varmasti jatkossakin olemaan Suomelle tärkeä vientimarkkina, minne menee tulevaisuudessa enemmän korkeamman lisäarvon sahatavaratuotteita. Sahatavaran jalosteillekin näyttää löytyvän kysyntää, mutta markkinoinnissa tarvitaan vielä paljon työtä, Merivuori sanoo.

Vuonna 2017 Suomen sahatavaran viennin kokonaisvolyymi oli 9 miljoonaa kuutiometriä. Kiinan jälkeen eniten sahatavaraa vietiin Japaniin, Egyptiin ja Iso-Britanniaan.

Wood from Finland -ohjelma viennin tukena

Kiinan viennin myötätuulta on osaltaan ollut edistämässä Sahateollisuus ry:n ja Business Finlandin toteuttama kolmivuotinen Wood from Finland -ohjelma, jonka kiinalainen China Timber and Wood Production Distribution Association palkitsi alkusyksystä tunnustuksella ja kunniakirjalla.

– Pääsy mukaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen kasvuohjelmaan on ollut erinomainen apu markkinoiden avaamisessa ja kasvattamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön arvovaltainen tuki ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten apu ovat edistäneet vientipyrkimyksiä Kiinan markkinoille.

Merivuori kertoo, että ohjelman jatkorahoitus on kuitenkin vielä auki ja näyttää siltä, että ohjelmaa voidaan joutua supistamaan huomattavasti.

Kiinaan keskittyneen ohjelman puitteissa on toteutettu myös selvityksiä ja menekinedistämistoimenpiteitä Intiassa, Vietnamissa, Dubaissa, Iranissa ja Keniassa.

– Onnistunutta ohjelmaa kannattaisi jatkaa, sillä se on osoittanut toimivuutensa ja helpottanut suomalaisyritysten mahdollisuuksia löytää kilpailluilta markkinoilta kiinnostavia ja tuottavia asiakassegmenttejä. Sahatavarateollisuuden jalostetuille tuotteille löytyisi kysyntää vaurastuvasta kiinalaisesta keskiluokasta. Kuluttajat arvostavat asiakaslähtöisesti räätälöityjä ja luotettavasti toimitettuja tuotteita, Merivuori sanoo.