ETF (Exchange Traded Fund) on rahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla. ETF:t voivat esimerkiksi seurata kohteeksi valittua indeksiä ja rahaston sijoitukset hajautetaan sen mukaan automaattisesti eri osakkeisiin. Automaattinen hajautus takaa alhaiset hallinnointipalkkiot. Riskinäkökulmasta ETF-sijoittaminen on kuin osakesijoittamista. 

ETF:ien avulla voi sijoittaa lähes mihin vain, sillä ETF:iä on tarjolla lukematon määrä. Niitä on tiettyyn maailman kolkkaan sijoittavia tai esimerkiksi tietylle toimialalle sijoittavia ja erilaisia yhdistelmiä näistä. ETF:n kautta voi sijoittaa myös korkoihin tai raaka-aineisiin. Ne voivat olla myös käänteisiä, jolloin ETF:n arvo nousee, kun osakemarkkinat laskevat, tai vivutettuja, mikä tarkoittaa sitä, että ETF tavoittelee esimerkiksi kaksinkertaista tuottoa kohdeindeksiin verrattuna. 

– ETF:ien valttikortteja onkin kulutehokkuus sekä laaja ja monipuolinen valikoima, etf:ien ja kansainvälisten osakkeiden asiantuntija  Joona Heinola OP:lta summaa. 

Rakenteeltaan ETF:iä on kahdentyyppisiä: arvopaperipohjaisia (cash), sekä johdannaispohjaisia (swap). Arvopaperipohjainen eli fyysinen ETF-rahasto ostaa oikeasti ilmoittamansa osakkeet ja omistaa ne. Johdannaispohjainen eli synteettinen ETF-rahasto on solminut johdannaissopimuksen, jonka mukaan sopimuksen vastapuoli maksaa rahastolle vertailuindeksin mukaista tuottoa. 

– Nykyään ETF:issä suuntana on arvopaperipohjainen rakenne, mikä ei juuri eroa indeksirahastoista, Heinola huomauttaa.

Miten ETF-rahastot eroavat indeksirahastoista?

ETF:ien myyminen ja ostaminen on hieman joustavampaa kuin indeksirahastojen. Indeksirahastoja voi ostaa ja myydä rahaston sääntöjen mukaan. Niiden arvo ja hinta määritellään kerran päivässä. ETF:ien hinta elää markkinoiden mukaan ja niihin voi tehdä sijoituksia pörssin aukioloaikojen aikana. 

– Sijoittaja pääsee myös helpommin käsiksi eri liikkeeseen laskijoiden ETF-rahastoihin, kun ne ovat tarjolla pörssin kautta. Indeksirahastoon voi sijoittaa vain kyseisen liikkeeseenlaskijan kautta. Esimeriksi OP:n indeksirahastoon sijoittaaksesi sinun tulee olla OP:n asiakas, Heinola lisää. 

Pörssisijoittaminen tuo mukanaan myös erilaiset kulut: ETF:istä muodostuu kaupankäyntikuluja, indeksirahastoihin liittyy myynti- ja lunastuspalkkioita. 

– Voidaan sanoa, että ETF:t vaativat vähän enemmän perehtymistä kuin indeksirahastot. Koska niitä on niin valtavasti, voi valitseminen olla vaikeaa. Pitää perehtyä ETF:n seuraamaan indeksiin ja ymmärtää kulurakenne. Lisäksi sijoittamiseen tarvitsee arvopaperisäilytyksen. 

Kolme vinkkiä parhaan ETF-rahaston valitsemiseen

  1. Mieti, mihin haluaisit sijoittaa. Haluatko sijoituskohteeksi jonkun tietyn maantieteellisen markkinan, tietyn toimialan osakkeita vai enemmin esimerkiksi korkoindeksiä seuraavan ETF:n? Parhaan ETF-rahaston valintaa helpottamaan on tehty Teema ETF -rahastot julkaisu‍. Lisäksi voit löytää ideoita OP:n analyysitiimin osake- ja ETF-ideat -julkaisusta‍. 
  2. Tarkista hallinnointipalkkio ja paljonko ETF:ään on sijoitettu. Jos sijoituksia on vain vähän, on vaarana, että liikkeeseenlaskija sulkee ETF:n ja tilittää varat sijoittajille. Sijoitusten määrä löytyy ETF:n esitteestä, kohdasta AUM = Assets under management.
  3. Maksaako ETF tuottoa vai ei? Jos sijoitat ETF:n tuotto-osuuteen, maksetaan sinulle esimerkiksi kerran vuodessa tuottoa, josta täytyy maksaa myös veroa. Yleensä sijoittajalle on parempi, kun tuottoa ei makseta ulos. Silloin verotus tapahtuu vasta kun myyt sijoituksesi.

​

Juttu on julkaistu 8.10.2018 ja sitä on päivitetty 24.8.2023 vaihtamalla pääkuva, lisäämällä ajankohtaisia linkkejä ja päivittämällä sisältöä ajankohtaiseksi. 

Sijoita ETF:iin op.fi:ssä‍

Tutustu myös aloittavan sijoittajan tueksi koottuihin OP Median sijoittamisen artikkeleihin ja blogeihin sekä asiantuntijoiden vinkkeihin.