Kulta on perinteisesti nähty arvonsäilyttäjänä ja vakautena sijoitussalkussa. Kun osakemarkkinoilla ja korkomarkkinoilla on nähty turbulenssia, kuten vaikka koronan seurauksena, kulta nähdään monesti jo historiallisistakin syistä turvasatamana.

– Toki koronan alkuhetkillä myös kullan hinta laski voimakkaasti, mutta lähti myös muita sijoituskohteita nopeammin nousemaan, taustoittaa OP Marketsin Sales Manager Mikko Aalto.

Kulta noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakeja

Kullan hintaan ja arvostukseen vaikuttavat aina kysyntä ja tarjonta.

– Puhtaimmillaan raaka-ainekaupassa on aina kyse tästä perusasiasta. Jos kuparia, vehnää tai kultaa on tarjolla paljon, hinta laskee. Jos tarjolla on niukasti, hinta nousee, Aalto pohjustaa.

Sen lisäksi, että kulta on luonnollisesti raaka-aine, se voidaan nähdä myös valuuttana. Tämän vuoksi myös valuuttamarkkinoiden liikkeet heijastuvat monesti kullan hintaan. Varsinkin lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltojen dollarin heikkous voi näkyä kullan hinnan nousuna.

– Kun maailma on pumpattu täyteen digitaalista rahaa, on kullan konkreettisuus ja rajallinen määrä valttia.

Muuta evästeasetuksiasi

Kulta ei itsessään tuota

Kulta on sijoituskohteena ennen kaikkea turvallisuushakuisen sijoittajan teekuppi. Säännöllistä tuottoa siitä ei kuitenkaan ole odotettavissa.

– Raaka-ainesijoittamisessa pitää aina muistaa, että kulta ei itsessään tuota mitään. Jos on osakkeita, niistä on mahdollista saada osinkoa, valtiolainan ostamisesta voi saada korkoja. Mutta kullalla ei tällaista tuottoa ole.

Mahdollisuus tehdä sijoituksella rahaa riippuukin kullan hinnanmuutoksesta.

– Korko- ja osakemarkkinoilla voi haarukoida tuottoja ja korkoprosentteja ja miettiä niiden perusteella, onko tuotto järkevä, saatko korvauksen riskistä, jonka otat. Kullasta tämä elementti puuttuu.

Kulta säilyttää arvonsa

Miksi joku sitten sijoittaa kultaan? Lähihistoriassa yksi syy kultaan sijoittamisessa on ollut korkotaso, joka pysytteli nollan ja olemattoman välissä. Miinuskoroista puhuttiin paljonkin.

– Kulta ei tuota mitään, mutta se ei tuota myöskään automaattisesti miinustuottoa. Tämäkin kanavoi sijoituksia.

Entä sitten kultaan sijoittamisen riskit?

– Suurin niistä on hintariski. Kultaa on maailmassa rajallinen määrä. Kun sen kiinnostus on noussut ja kultaan sijoittaminen on yleistynyt, myös hinta nousee.

Kullan hinnassa on varsinkin viime vuosina nähty iso nousu, mutta tämä on lähinnä 2000-luvun ilmiö. Pitkällä aikavälillä hinta on noussut hyvin tasaisesti.

– Ja siihenkään ei voi tuudittautua, että hinnan nousu vain jatkuu ja jatkuu, Aalto painottaa. – Jos markkinoilla on isompi turbulenssi näköpiirissä, kulta kuitenkin käyttäytyy yleensä aika vakaasti.

Entä jos haluaa ostaa kultaa? Miten kannattaa toimia?

Pörssissä pääsee kiinni kultasijoittamiseen konkreettisimmin ETC-tuotteella, jonka liikkeellelaskija omistaa holveissaan kultaa. Tällaisen sijoitustuotteen saattaa tunnistaa sen nimen osasta "physical gold" (fyysistä kultaa).

Vaihtoehtona ovat ETF-rahastot, jotka sijoittavat kultaa kaivaviin yhtiöihin sekä ETC-tuotteet, jotka seuraavat kullan markkinahintaa.

Jos taas haluaa olla oman elämänsä Roope Ankka, kultaa voi toki ostaa vaikka omaan kassakaappiin. 

– On toki mahdollista myös ostaa fyysistä kultaa, kuten harkkoja. Se tosin ei ole omaa toimialaamme, mutta kyllähän näitä toimijoita myös Helsingistä löytyy, Mikko Aalto hymyillee.

Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahastojen avaintietoasiakirjoihin. Tuotteen keskeisimmät ominaisuudet kerrotaan rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä, jotka ovat saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa www.op.fi. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja kuluja. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoitajana toimii OP Varainhoito. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki. 

Lisätietoa OP Yrityspankin tuottamasta osaketutkimuksesta

OP Yrityspankki Oyj:n tuottama osaketutkimus on puolueetonta ja riippumatonta sijoitustutkimusta. Tämän materiaalin sisältämää tietoa ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen. Materiaali ei myöskään ota huomioon kunkin sijoittajan taloudellista tilannetta, nykyisiä omistuksia tai vastuita, sijoitustietämystä ja -kokemusta, sijoitustavoitetta ja -aikaa tai riskiprofiilia ja mieltymyksiä. Informaatio perustuu julkisiin lähteisiin ja tietoon, jota OP Yrityspankki Oyj pitää luotettavana. Esitetyt ennusteet eivät kuitenkaan ole tae tulevasta kehityksestä. OP Yrityspankki Oyj ei vastaa materiaalin perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta.

Artikkeli on julkaistu 16.9.2020 ja sitä on päivitetty 15.8.2024.