Osinko ropisee sijoittajien tileille keväisin, usein vaikka pörssiyhtiön kurssikäyrä olisikin kyntänyt vuoden reippaalla miinuksella.

Ei siis ihme, että entistä useampi piensijoittaja on alkanut salkkunsa sulaessa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös yritysten osingonmaksukykyyn ja -strategiaan.

OP Ryhmän seniorianalyytikko Henri Parkkisen mukaan osingot ovat tärkeä osa osakesijoittamisen kokonaistuottoa ja tervetullut tulonlähde etenkin heikomman kurssikehityksen keskellä.

– Esimerkiksi Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden osinkotuotto on ollut keskimäärin neljä prosenttia vuodessa, Parkkinen arvioi.

Samalla hän tähdentää, että sijoituskohteesta kannattaa selvittää osingonmaksukyvyn lisäksi myös vakavaraisuus sekä liiketoiminnan kestävyys ja kannattavuus. 

Osinko on osakkeenomistajille korvaus yrityksen toiminnan rahoittamisesta ja riskinkannosta.

Osinko ja yrityksen kunto kulkevat useimmissa tapauksissa käsi kädessä, vaikka osinkoja voidaan maksaa myös tappiollisina vuosina.

Lue: Mihin sijoittaa kertyneet osingot? Katso päivittyvät sijoitusideat op.fi-verkkosivulta

– Osinko on osakkeenomistajille yleensä kerran vuodessa maksettava korvaus yrityksen toiminnan rahoittamisesta ja riskinkannosta. Yritykset pyrkivät pitämään siitä kiinni pääsääntöisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös heikompina vuosina, Parkkinen toteaa.

Vakavaraisella yrityksellä on myös jakovaraa

Käytännössä osingossa on kyse jakovarasta, joka kertyy yrityksen liiketoiminnan tuloksesta. Yritys voi käyttää kassavirtaansa investointeihin, velkojen maksuun, summan voi jättää pankkitilille tai jakaa sen osinkoina osakkeenomistajille.

Osingonmaksukyky määräytyy pitkälti yrityksen toimintahistorian ja liiketoiminnan vakiintumisen myötä. Mitä pidempi ja vakaampi tämä historia on, sitä enemmän on yleensä myös jakovaraa.

– Nuoremmilla ja vielä kasvavilla yhtiöillä eurot menevät osinkojen sijasta omaan kasvun rahoittamiseen. Eikä hiljattain listautumisen kautta kerätyn rahan jakamisessa osinkona takaisin sijoittajille olisi muutenkaan järkeä, Parkkinen toteaa.

Vuosi toisensa jälkeen hyvää osinkoa maksavia yhtiöitä on perinteisesti pidetty varsin vakaina ja turvallisina sijoituskohteina. Kurssinousut eivät välttämättä ole rakettimaisia, mutta vaisumpaa vauhtia ovat paikanneet kohtuulliset osinkotuotot.

Osinko on käytettävissä kuten parhaaksi näkee. Pitkäjänteinen sijoittaja todennäköisesti sijoittaa ne uudelleen, jolloin pääsee nauttimaan myös korkoa korolle -ilmiöstä.

Antelias osinko lisää kiinnostusta ja nostaa arvoa

– Jos aloitteleva piensijoittaja valikoi pörssilistalta salkkuunsa sopivasti hajauttaen kymmenen hyvää osingonmaksajaa, niin ei valinnoissa todennäköisesti kovin pahasti pieleen mene, Parkkinen arvioi.

Tiesitkö, että voit sijoittaa osinkoyhtiöihin myös rahastojen kautta? Esimerkiksi OP-Eurooppa Osinkoyhtiöt -sijoitusrahaston avulla lisäät salkkuusi laadukkaan valikoiman vakavaraisia eurooppalaisia yhtiöitä, jotka maksavat houkuttelevaa osinkoa. 

Osinkoja jakaville yrityksille avokätisestä osinkopolitiikasta on lähinnä se hyöty, että yhtiön osake on sijoittajien silmissä entistä kiinnostavampi ja sitouttavampi. Se taas nostaa osakkeen hintaa ja pörssikurssia.

Samaa maalia voi tavoitella myös omien osakkeiden ostoilla. Parkkisen mukaan tulos voi kuitenkin olla Suomen kaltaisilla pienillä markkinoilla päinvastainen. Omia osakkeita ostetaankin lähinnä oman henkilöstön sitouttamiseen.

– Meillä muutaman ison omistajan omistusosuus voi nousta helposti niin suureksi, että omien osakkeiden takaisinosto voi vähentää huomattavastikin osakkeen likviditeettiä. Likviditeetin madaltuminen voi puolestaan vähentää osakkeen kiinnostavuutta, Parkkinen muistuttaa.

Kevään Pörssipuhetta-podcastin jaksossa OP:n pääanalyytikko Antti Saari sekä päästrategi Lippo Suominen käyvät läpi tämän vuoden suurimpia osingonmaksajia. Podcastissa myös pohditaan, ovatko muhkeat osingot hot vai not. Kuuntele jakso alta.

Tämä on mainos. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja kuluja. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Tutustu ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sijoitusrahastoja koskevaan tiivistelmään sijoittajien oikeuksista. Nämä ovat saatavissa merkintäpaikoissa ja op.fi-verkkopalvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja niistä löydät tarkempia tietoja esimerkiksi riskeistä, kuluista ja rahaston ominaisuuksista. Rahastoa hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa Osuuspankki. 

Juttu on julkaistu alun perin 23.3.2023 ja se julkaistiin uudelleen päivitetyillä tiedoilla 12.5.2025.