Moni ajattelee metsäsijoittamista ennen kaikkea puiden kasvun ja taloudellisen tuoton näkökulmasta. OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahastossa‍ metsät ja suot nähdään kuitenkin myös elinympäristöinä, joiden tilaa seurataan aktiivisesti.

Rahaston omistama Vihisuo on tästä hyvä esimerkki. Vihisuo on käytöstä poistettu turvesuo, jonka alueelle on turvetuotannon päättymisen jälkeen rakennettu kosteikko. Tavoitteena on palauttaa alueelle vettä, ja samalla luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä kosteita elinympäristöjä.

Rahasto toteutti keväällä ja kesällä Vihisuolla lajistoselvityksen, joka paljasti alueelta monipuolisen eläinlajiston, johon kuuluu esimerkiksi EU:n direktiivien suojelemia lajeja.

Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten alueen luonto voi ja millaisia vaikutuksia ennallistamistoimilla on ollut.  

Vihisuon lajistoselvitys toteutettiin ekoakustisilla menetelmillä. Alueelle sijoitettiin automaattisia äänitallentimia, jotka keräsivät eläinten ääniä lähes puolentoista kuukauden ajan. Ääniaineiston analysoi NaturAI:n kehittämä tekoälymalli, minkä jälkeen havainnot varmistettiin asiantuntijatyönä.

– Ekoakustiikan vahvuus on siinä, että luonnon ääniä voidaan kerätä laajasti ja häiriöttömästi myös silloin, kun ihminen ei ole paikalla. Tekoälymallin avulla suuresta ääniaineistosta voidaan tunnistaa lajien ääniä tehokkaasti. Menetelmä on erityisen hyödyllinen suoympäristössä, jossa liikkuminen on vaikeaa ja kaikkia lajeja on vaikea havaita silmämääräisesti, sanoo NaturAI:n toimitusjohtaja Kaarina Saramäki.

Suojeltu viitasammakko viihtyy Vihisuolla

Vihisuolla havaittiin esimerkiksi viitasammakko, joka on tunnettu paikkauskollisuudestaan ja palaa vuodesta toiseen samoille kutupaikoille.

Viitasammakon lisäksi Vihisuolla havaittiin ruskosammakko ja rupikonna. Äänitallenteet paljastivat myös kiinnostavan yksityiskohdan: sammakkoeläinten aktiivisin ääntely ajoittui hieman ennen puoltayötä ja sen jälkeen.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta sammakkoeläimet ovat tärkeitä indikaattoreita. Ne ovat herkkiä elinympäristöjen muutoksille, joten niiden esiintyminen kertoo usein kosteikkojen hyvästä tilasta.

Yli 50 lintulajia kertoo monipuolisesta suoluonnosta

Vihisuolta tunnistettiin yhteensä 53 lintulajia. Mukana oli useita suoluonnolle tyypillisiä lajeja, kuten liro, taivaanvuohi ja valkoviklo.

Selvityksen mukaan juuri nämä lajit kertovat paljon alueen nykytilasta. Kahlaajat ja vesilinnut tarvitsevat kosteikkoja, allikoita ja avoimia suoalueita. Kun niitä tavataan, voidaan päätellä, että alueella on niille sopivia elinympäristöjä.

– Linnusto antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella ennallistamisen vaikutuksia, sillä linnut reagoivat nopeasti elinympäristön muutoksiin. Eri ravintoketjun tasoja edustava lajisto voi kertoa esimerkiksi kosteikkojen, avoimien suoalueiden ja muun suoympäristön kehittymisestä. Vihisuolta löytyikin jo useita avosoille tyypillisiä lajeja, toteaa Saramäki.

Selvitys nosti esiin myös lajiston suojelullisen arvon.

EU:n lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita. Näitä lajeja havaittiin alueella helmipöllö, kuikka, kurki, liro, pyy ja suopöllö. Lisäksi alueelta löytyi yhteensä 15 lajia, jotka kuuluvat Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin punaisen kirjan luokkiin.

Kuvassa Vihisuo
Vihisuo sijaitsee Karstulassa.

Vihisuo on liitetty osaksi valtakunnallista SOTKA-levähdysalueverkostoa, jonka tavoitteena on tarjota vesilinnuille laadukkaita ja häiriöttömiä kosteikkoja, joissa ne voivat levähtää ja valmistautua syysmuuttoon. Koska levähdysalueet pidetään vesilinnustuksen ulkopuolella koko metsästyskauden ajan, ei alueilla myöskään ruokita vesilintuja. 

Vihisuon liittyminen verkostoon täydentää alueella jo tehtyä kosteikkotyötä ja tukee sen kehittymistä vesilintujen pesimä- ja levähdysympäristönä.

Miksi lajistoselvitykset ovat tärkeitä metsäsijoittajalle?

Luontoselvitysten avulla OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahastossa‍ voidaan seurata rahaston omistamien alueiden tilaa ja arvioida käytännön toimenpiteiden vaikutuksia.

– Rahaston tavoitteena on parantaa talousmetsien ekologista tilaa, suojella arvokkaat kohteet, lisätä hiilensidontaa, huomioida paikallisyhteisöt sekä tehdä metsätaloudesta erillisiä luontopositiivisia toimia, kuten rakentaa kosteikkoja, sanoo rahaston salkunhoitaja Tuomas Jelonen.

Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että metsien hakkuut pidetään metsien kasvua pienempinä, jolloin hiilinielu voi kasvaa.

Metsätaloudessa huomioidaan myös uhanalaiset lajit, vesistöjen suojelu ja arvokkaiden luontokohteiden säilyminen.

– Osa rahaston metsäalasta jätetään pysyvästi suojeluun, ja samalla varmistetaan, että metsät pysyvät jokaisenoikeuksien mukaisesti kaikkien virkistyskäytössä, sanoo Jelonen.

Vastuunrajoitus

Tämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy ja OP Kiinteistösijoitus Oy ovat laatineet tämän materiaalin taustainformaatioksi. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Pohjolan rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahaston salkunhoidosta vastaa OP Kiinteistösijoitus Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa.

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Sijoitusta koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki erikoissijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa erikoissijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä erikoissijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Erikoissijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.