Jälkikäteen mietittynä helsinkiläisellä Katja Valtosella ei mennyt rahallisesti ollenkaan huonosti: hän työskenteli myyntipäällikkönä b2b-yritysmyynnissä. Palkasta meni kuitenkin iso siivu asuntolainan maksuun. Loput rahat Valtonen kulutti mielellään lasten pesäpallo-, jalkapallo- ja joukkuevoimisteluharrastuksiin ja kaiken kivan ostamiseen kotiin.

– Olin paljon lasten kanssa kotona. Sitten kun poistuin kotoa, menin monesti Ikeaan miettien, että en tule takaisin ennen kuin olen ostanut jotain. Se oli varmaan sellaista mielihyvän hakemista, Valtonen muistelee nyt 51-vuotiaana.

Matkustamiseenkin kului paljon rahaa. Perheen kanssa tehtiin joka vuosi lasketteluloma ja etelänmatka, ja Valtonen reissasi myös ystäviensä kanssa.

Vaikka Valtonen ei kadu mitään, tänään hän tekisi asiat toisin. Hän miettisi liikenisikö kaikissa elämäntilanteissa edes pieni siivu, jonka voisi säästää ja sijoittaa kuluttamisen sijaan. Tarvitseeko mielihyvää saada juuri ostamalla vai onnistuisiko se muutenkin?

–  Pitääkö kaikki asiat omistaa itse vai voisiko kenties käyttää kirjastoa tai lainata työkaluja ystävältä? hän kysyy.

Kiinnostus sijoittamiseen herää

Valtonen ja hänen silloinen puolisonsa halusivat maksaa asuntolainansa‍ pois mahdollisimman nopeasti, 10 vuodessa. Valtosen ollessa 40-vuotias asuntolainan maksu alkoi olla loppusuoralla, ja pankin sijoitusneuvoja soitti kysyäkseen, haluaisiko Valtonen alkaa säästää vähän rahastoon‍.

Yllättävään kysymykseen vastaaminen tuntui ensin jopa vaikealta.

– Sitten minulle soittanut naispuolinen virkailija kertoi nähneensä työssään, kuinka miehet sijoittavat enemmän kuin naiset ja keräävät itselleen omaisuutta. Hän myös kertoi konkreettisesti, miten itse aloitti sijoittamisen. Se teki minuun vaikutuksen. 

Katja istuu hiekkaisella rannalla kahvikuppi kädessään.
Katja Valtosen ollessa nuorempi varsinkin naiset puhuivat sijoittamisesta paljon nykyistä vähemmän. 

Valtonen aloitti sijoittamisen maltilliseen rahastoon sadalla eurolla kuussa‍. Melko pian hän nosti kuukausittaisen summan 150 euroon. 

Suhde aviomiehen kanssa oli rakoillut pitkään, ja jonkin aikaa sijoittamisen aloittamisen jälkeen tuli avioero. Valtonen joutui käyttämään kaikki siihen mennessä kertyneet säästöt.

– Se, että aloitin sijoittamisen sen jälkeen uudestaan, oli monen asian summa.

Yksi niistä oli koronapandemia.

Mahtava tunne: viimeinkin aloin sijoittaa

Maaliskuusta 2020 alkaen Valtosen palkasta jäi enemmän käteen, koska korona sulki yhteiskuntaa eikä matkustamaan päässyt. Valtonen alkoi kiinnittämään entistä enemmän huomioita sijoittamisesta kertoviin uutisiin, ja koska aikaa oli, hankkimaan aiheesta lisää tietoa. 

Lisäksi elämään ilmaantui uusi miesystävä, joka harrasti sijoittamista ja jolta Valtonen halusi ottaa oppia.

Yksi ensimmäisistä Valtosen opettelemista asioista oli yksinkertainen laskukaava. Sillä pystyi laskemaan, paljonko jotakin osaketta kannattaa ostaa, jotta kulut ostosta jäisivät suhteellisesti mahdollisimman pieniksi:

– Välityspalkkio pitää jakaa ostettavien osakkeiden määrällä, Valtonen kertoo.

Valtonen aloitti osakesijoittamisen ostamalla 15 Fortumin osaketta.

Ensimmäiseksi osakkeekseen Valtonen valitsi Fortumin, koska sitä pidettiin tunnettuna ja luotettavana yhtiönä. Hän piti energiantuotantoa tärkeänä. Ei myöskään haitannut, että Fortum oli hyvä osingonmaksaja. Niinpä Valtonen osti Fortumin osakkeita 15 kappaletta noin 300 eurolla.

Tunne oli mahtava: Viimeinkin aloin sijoittaa. Minä olen kiinnostunut talousasioista ja pystyn ymmärtämään niitä.

Ensimmäinen treidaus

Siitä Valtosen sijoitusharrastus sitten alkoi. Hän osti tunnettuja ja vakaita osakkeita osinkoja maksavilta yhtiöiltä, kuten Sampo, Cibus Nordic Real Estate, Faron Pharmaceuticals, Aktia Bank ja Orion. Hän laittoi tavoitteeksi, että hänellä tulisi olla kahden ensimmäisen vuoden aikana 20 000 euroa sijoitettuna.

Innoissaan Valtonen keräsi tietoa monesta eri paikasta samanaikaisesti: Hän huomasi yhtäkkiä kiinnittävänsä huomiota televisiouutisten alareunassa juoksevaan pörssitiedotteeseen. Hän luki Kauppalehteä ja tilasi pankin uutiskirjeen sijoittajille. 

Tilaa täältä‍ OP:n oma Sijoitusnäkymät-uutiskirje, jossa on ajankohtainen sijoitunäkemyksemme ja muita inspiroivia sijoitussisältöjä. 

Katja kaataa kahvia termospullosta mukiin.
Valtonen on sijoittanut tunnettuihin ja vakavaraisiin yhtiöihin, ostanut ipo-osakkeita ja treidannut. – Välillä harrastan sitäkin, että en myy jonkin pienen yrityksen osaketta pois, vaikka jo kannattaisi, koska haluan tukea alaa tai yritystä.

Parhaita olivat hetket, jolloin tiesi päässeensä uudelle tasolle.

Sijoittamisen aloittaminen oli tietysti yksi merkkipaalu, seuraava olisi osakkeiden ostaminen‍ ensi kertaa pörssiin tulevien yritysten listautumisanneista.

– Muistan, kun merkitsin ensimmäistä kertaa osakkeita listautumisannista. Tunsin päässeeni niin sanottuun isojen poikien kerhoon.

Myös ensimmäinen onnistunut treidaus eli nopea kaupankäynti osakkeilla on jäänyt kirkkaasti mieleen. Valtonen hihkui teini-ikäiselle lapselleen: arvaa, paljonko äiti teki voittoa, ja haki laskimen käteensä: noin 100 euroa.

Uusi miesystävä ei säilynyt mukana elämässä mutta sijoittaminen kyllä.

Vaikka säästöt kasvoivat hieman hitaammin kuin Valtonen oli ajatellut, hän lopulta pääsi kuin pääsikin tavoitteeseensa. Kahden vuoden kuluttua säästössä oli 20 000 euroa, neljän vuoden jälkeen 40 000.

Elämässä täytyy uskaltaa

Jos aloittaa sijoittamisen vasta vähän myöhemmin elämässään, kannattaa Valtosen mielestä tutustua ihmisiin, jotka siitä tietävät, ja jutella paljon aiheesta. Niin oppii eniten ja ehkä nopeimmin.

– Sosiaalisessa mediassa on erilaisia sijoittajayhteisöjä, kuten Vauras Nainen -ryhmä Facebookissa. Naisille järjestetään omia sijoitusiltoja, joissa nähdään kasvokkain. Myös Youtuben videot ovat hyviä, Valtonen luettelee. 

 Jos voisin nyt valita uudestaan, lähtisin opiskelemaan kauppatieteitä ja ryhtyisin pörssimeklariksi.

Hän itse kuuluu Facebookissa muun muassa Sijoituskerhoon. Hän kertoo, ettei ole rohjennut kuitenkaan kommentoimaan siellä juuri ollenkaan, ”paitsi juuri hetki sitten uskalsi”.

Tärkeintä onkin rohkaistua menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle, Valtonen toteaa. Elämässä täytyy uskaltaa aloittaa uusia asioita ja ottaa vastaan mahdollisuus siitä, että saattaa epäonnistua.

Katja kävelee hiekkarannalla pyyhe ympärillään.
Sijoittaminen on osa isompaa, hidasta muutosta Katja Valtosen elämässä.

– Kun muutin Helsinkiin, menin heti joogastudiolle, vaikka en tuntenut ketään. Ilmoitin olevani kiinnostunut, kun studio etsi mainokseensa malleja. Olen tänä vuonna aloittanut myös afrotanssin, Valtonen luettelee esimerkkeinä.

Sijoittaminen jatkuu edelleen, vaikkakin viime aikoina nousseet asumiskustannukset ovat hieman sitä hillinneet. Sisäinen palo ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään.

– Olen niin innostunut, että jos voisin nyt valita uudestaan, mitä lähden opiskelemaan, lähtisin opiskelemaan kauppatieteitä ja ryhtyisin pörssimeklariksi.

Valtosen tavoite sijoittajana on, että ei tarvitsisi olla ihan täyteen eläkeikään asti kokoaikaisesti töissä. Jos vaikka 65 ikävuoteen mennessä olisi sellainen tilanne, niin hyvä.

– Vaikka välillä ajattelen, että nyt minusta tulee rikas, oikeasti haen sijoittamisesta eniten vain taloudellista turvaa.

Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja kuluja. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoitajana toimii OP Varainhoito. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.