Kainuun metsänhoitoyhdistyksellä metsäasiantuntijana työskentelevä Tuomas Kananen, 27, sijoitti metsään ensi kertaa kymmenen vuotta sitten. Sukulaiset perustivat metsäyhtymän, johon Kananen lähti mukaan pienellä osuudella.

– Käytin autoon säästämiäni rahoja metsän ostoon. Tingin autosta ja sijoitin tulevaisuuteen, Kananen sanoo.

Kanasen mukaan metsäsijoittajan ei kannata haaveilla äkkirikastumisesta, sillä metsä vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman siitä, kuinka sitä viedään eteenpäin. Samalla omistajan pitää elää hetkessä ja tehdä vuosittain metsään liittyviä ratkaisuja puumarkkinatilanteen mukaan.

Kymmenessä vuodessa metsätalousinsinööriksi kouluttautuneen Kanasen omistajuus sukulaisten metsäyhtymästä on kasvanut.

– Kun metsän ostaa nuorella iällä, kahdenkymmenen vuoden päästä saattaa omistaa jopa kolminkertaisen määrän puuta, jonka arvo voi olla parhaimmillaan viisinkertainen alkutilanteeseen nähden.

Metsä sijoituskohteena voi tuntua vieraalta ajatukselta

– Nuoria metsänostajia saattaisi kannustaa esimerkiksi se, jos joku julkisuudessa oleva esikuva ostaisi metsää, hoitaisi sitä ja kertoisi, kuinka hienoa ja kannattavaa metsään sijoittaminen on, Kananen pohtii.

Kanasen tuntemia nuoria metsänomistajia yhdistää innostus metsätöihin, omaisuuden suunnitteluun ja rakentamiseen sekä luonnossa liikkumiseen.

– Moni kaveri haluaa oman puuhapalan, jonne saa lähteä kuntoilemaan ja nauttimaan ulkoilmasta, esimerkiksi tekemään polttopuita tai metsänhoitotöitä.

Metsä vaatii omistajaltaan aikaa suunnitteluun ja hoitotöihin. Kananen vertaa metsänomistamista liikuntaharrastukseen: aikaa löytyy, jos lajiin on paloa.

Tuomas Kananen viihtyy metsässä töissä ja vapaa-ajalla. Kuva: Tuomas Kananen

Kananen pohtii, vaikuttaako nuorten metsänostohaluihin viimeaikainen uutisointi metsäteollisuuden jätti-investoinneista. Joku saattaa kokea, ettei metsäsijoitus kannata, koska metsät saattavat joutua ylikäytön kohteiksi.

Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Metsäteollisuus ry:n mukaan Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 107 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu ylittää vuotuisen puuston poistuman, joten metsävaramme kasvavat koko ajan.

– Meillä on edelleen uskomattoman suuri määrä hoidon tarpeessa olevia metsiä.

Yksityinen metsänomistaja saa itse määritellä metsänhoidon työtavat ja sen, kuinka usein harvennuksia tehdään. Kanasen mukaan jo kymmenessä vuodessa puusto voi kasvaa samanlaiseksi kuin ennen harvennusta.

– Metsät eivät kasva ja hillitse ilmastonmuutosta, jos niille ei tehdä mitään. Hiilijalanjäljen pienentäminen lähtee siitä, että hoidamme metsiä oikeaoppisesti.

Apua pankeista ja metsänhoitoyhdistyksistä

Kanasen mukaan 10 000–50 000 eurolla pääsee hyvin metsänomistajuuden alkuun. Tällä summalla saa pohjoisesta 10–20 hehtaaria maata riippuen siitä, millaiseen metsään sijoittaa. Etelä-Suomessa hehtaarihinta on kalliimpi, koska puut kasvavat tiheämmässä kuin pohjoisessa.

Kymmenen hehtaarin palsta on Kanasen mielestä hyvänkokoinen harjoittelumetsä. Siellä pääsee jo ensimmäisien vuosien aikana kokeilemaan sekä koneellista puunkorjuuta että käsin tehtyä taimikonhoitoa. Myöskään ulkoistetun metsänhoitopalvelun hinta ei ole niin suuri.

– Mielestäni nuorten metsänomistajien kannattaisi sijoittaa nuoriin metsiin, joiden ostohinta on halvempi ja puusto kasvaa tehokkaammin kuin vanhoissa metsissä.

Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat neuvontaa uusille metsänomistajille ja OP:lla on kattava metsänomistajan opas OP Metsä‍.

Pankista saa alkusijoitukseen lainaa pienillä takauksilla. Metsäsijoituslainan takaisinmaksuaika on kymmenisen vuotta, ja ainakin sen verran pitää Kanasen mukaan odottaa ja hoitaa metsää ennen kuin mahdollista tuottoa syntyy. Lainan määrä tulee siis arvioida suhteessa omaan takaisinmaksukykyyn.

Metsä tarjoaa harrastusmahdollisuuksia

Metsänomistajan tulee valmistautua hoitotöihin, sillä metsä kasvaa ja muuttuu joka vuosi. Oikea-aikainen taimikoiden hoito on tärkeää, että metsä pysyy kasvukunnossa. Hoitotöitä voi myös ulkoistaa.

– Itselläni menee sahanvarressa toistakymmentä päivää vuodessa. Sen lisäksi joitakin päiviä kuluu muuhun, pienempään laittoon. Työmäärä riippuu pitkälti siitä, kuinka tarkasti haluaa käydä metsätilan läpi.

Kanaselle oma metsä on muutakin kuin työtä ja omaisuutta: hän harrastaa metsästystä, kalastusta, marjastusta ja sienestystä. Metsänomistajuus avaa usein mahdollisuuden liittyä paikalliseen metsästysseuraan.

– Syksyn metsästyskausi on minulle vuoden kohokohta. Omilla kankailla liikkuessaan voi samalla tarkkailla metsän kuntoa ja suunnitella tulevaa.