Kun suomalaisilta pk-yrityksiltä kysytään kasvusta, vastaus on hillitty. Ajatushautomo NIBS:in kanssa tekemässämme ensimmäisessä pk-yritystutkimuksessa pienten ja keskisuurten yritysten yleisin kasvutavoite on noin 30 prosentin kasvu kolmen vuoden aikana – siis alle kymmenen prosenttia vuodessa. Vain noin joka kuudes yritys tähtää liikevaihtonsa kaksinkertaistamiseen. Tämä ei ole yksittäisten yritysten ongelma, vaan kansantaloudellinen kysymys: ilman pk-sektorin kunnianhimoa Suomen talous ei kasva.

Kasvuhaluttomuudelle löytyy myös ymmärrettäviä syitä. Kaikki markkinat kärsivät epävarmuudesta, ja epävarmuutta on viime vuosina riittänyt pandemian, korkojen nousun, työttömyyden kasvun ja sotien vuoksi. Juurisyihin yksittäisen yrittäjän voi olla vaikea vaikuttaa, mutta kasvun kunnianhimon määrittää yrittäjä itse. Pyritäänkö kasvun kautta nousemaan maakuntasarjasta eteenpäin vai ei?

Tänä keväänä ensimmäistä kertaa tekemäämme pk-yrityskyselyyn vastanneet yritykset näkevät Suomessa monenlaisia kasvun esteitä: korkea kustannustaso, kireä sääntely ja viranomaisten kankeat prosessit. Taustalla painaa myös poikkeuksellisen pitkään jatkunut kuluttajien heikko luottamus. Kun kotimarkkina yskii, investointi- ja rekrytointipäätökset lykkääntyvät helposti.

Tutkimukseemme vastanneet yritykset kuitenkin tarjosivat myös toivoa kevääseen. Lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä investointeja, ja erityisesti ne aikovat panostaa myyntiin. Henkilöstömäärän Suomessa arvioidaan lisääntyvän 3–4 prosenttia.

Kun katsoimme erikseen vahvan kasvutavoitteen yrityksiä, jotka hakevat vähintään 50 prosentin liikevaihdon kasvua kolmessa vuodessa, ne pitävät muita yrityksiä selvästi useammin kansainvälistymistä kasvulle välttämättömänä. Juuri näitä, aktiivisesti kasvua rajojen ulkopuoleltakin hakevia yrityksiä tarvitsemme Suomeen lisää. Uskomme suomalaisten, osaavien yritysten kasvupotentiaaliin ja näemme, että ne voisivat asettaa kunnianhimoisempiakin kasvutavoitteita.

Miksi juuri nyt kannattaisi nostaa rimaa? Ensinnäkin siksi, että kasvu luo puskuria epävarmuutta vastaan: tehokkaampi ja suurempi yritys kestää suhdanteita paremmin. Toiseksi siksi, että uskottava kasvutarina kutsuu luokseen osaavaa työvoimaa ja rahoitusta. Kolmanneksi siksi, että Suomen talous tarvitsee sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden horisontti on seuraavaa tilikautta kauempana.

Kasvu ei synny pakottamalla vaan rohkeudesta. Juuri nyt Suomen suurin kasvun este ei ole rahoituksen puute tai ideaköyhyys – vaan liian matalalle asetetut tavoitteet ja liiallinen varovaisuus. Rahoituksesta tavoitteiden saavuttaminen ei jää kiinni. Olemme keventäneet luottopolitiikkaamme juuri siksi, että tukisimme aiempaa paremmin pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Otetaan yhteinen kasvutavoite, ja asetetaan rima riittävälle tasolle.

Tutustu tarkemmin OP Pohjolan Kasvuvaraa pk-yritystutkimuksen tuloksiin täällä‍.