1. Aurinko nousee idästä

Aasian ja Tyynenmeren alueella asuu yli kuusikymmentä prosenttia maailman väestöstä. Vaikka alue tuottaa tällä hetkellä vain noin kolmanneksen koko maailman bruttokansantuotteesta, tulee sieltä reilusti yli puolet koko maailman talouskasvusta. Seuraavien vuosikymmenien aikana maailmantalouden painopiste siirtyy väistämättä Aasiaan.

Alkaneen vuosikymmenen haasteena on, että monessa alueen maassa esimerkiksi työmarkkina- ja innovaatiopolitiikka vaativat vielä paljon kehittämistä. Jos tässä onnistutaan, kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

Kiinan talouskasvu ja sen vauhti eivät itsessään ole uusi trendi. Maan kymmeniä vuosia jatkuneella talouskasvulla on kuitenkin ollut se seuraus, että Kiinasta on tullut erittäin keskeinen osa maailmantaloutta. Kiinan vahva asema saattaa tulevaisuudessakin aiheuttaa epätasapainoa, kauppakiistoja ja jopa konflikteja. Lisäksi Kiinan oman talouden suhdanteiden heijastusvaikutukset maailmantalouteen alkavat olla hyvin voimakkaita.

Kun Kiinan taloudessa tapahtuu jotain, se vaikuttaa nopeasti Kiinan kanssa kauppaa käyvien maiden talouksiin ja koko maailmantalouteen. Esimerkiksi Kiinan maakuntien tai kansallisen julkisen sektorin velkaantumisastetta tai talousreformeja on hyvä seurata Suomestakin käsin entistä tarkemmin.

2. Ilmastonmuutos muokkaa taloutta

Ilmastonmuutos ja sen torjuminen tulevat jatkossa näkymään entistä laajemmin talouden eri osa-alueilla. Ilmiö koskettaa sekä yksityistä että julkista sektoria.

Julkisella sektorilla ilmastonmuutos ja siihen varautuminen näkyy talouspolitiikassa, julkisen rahoituksen suuntaamisessa ja verotuksessa. Yksityisellä sektorilla ilmastonmuutos ohjaa investointeja, muokkaa kulutuskäyttäytymistä ja näkyy jopa rahoitusmarkkinoilla. Ilmastoinvestointeihin ja -rahastoihin ohjautuu entistä suurempia sijoituksia.

Koska ilmastonmuutos on edennyt, siitä aiheutuvista sääilmiöistä on tullut rajumpia. Sekin näkyy taloudessa monien kustannusten kasvuna. Myös toimet, joita tehdään taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, muokkaavat taloutta. Kotimaiset ja kansainväliset ympäristösäännökset kiristyvät entisestään.

3. Data luo kasvua ja herättää epäilyksiä

Daaa kerätään koko ajan massiivisia määriä. Sitä on yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden käytössä entistä enemmän, ja myös entistä helpommin saatavilla. Data mahdollistaa entistä laadukkaamman tutkimus- ja analysointityön toimialasta riippumatta. Tämä luo omalta osaltaan huomattavaa kilpailuetua yrityksille, joilla on dataa ja jotka osaavat hyödyntää sitä: datasta tulee merkittävä tuotannontekijä ja arvon lähde.

Datalla on niin paljon sovelluskohteita, että sen hyödyntämisellä on jo kansantaloudellista merkitystä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö McKinsey & Company on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä tekoäly ja koneoppiminen kasvattavat maailman bruttokansantuotetta noin prosentin verran vuodessa.

Huomattava osa maailman työvoimasta joutuu vaihtamaan ammattia tai siirtymään toisille aloille tekoälyn takia. Datan kerääminen asiakkaista ja alihankkijoista nostattaa kysymyksiä tietoturvasta sekä tiedon keräämisen ja hyödyntämisen eettisyydestä. Vastuullisesti toimivan yrityksen on osattava vastata myös datahaasteeseen.

4. Integraation aika on päättynyt

Kolmenkymmenen vuoden ajanjakso, joka alkoi Berliinin muurin murtumisesta, näyttää olevan lopullisesti ohitse. Usko vapaaseen markkinatalouteen, demokratiaan ja oikeusvaltioon on ollut koetuksella myös talouden tasolla jo useita vuosia eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta lähitulevaisuudessa. Syvenevän integraation ja laajenevan globalisaation ajanjakso näyttääkin olevan toistaiseksi ohi. Tilanne aiheuttanee jonkinlaisen korjausliikkeen talouteen seuraavien vuosien aikana. Korjausliike voi olla negatiivinen, mikäli se lähtee liikkeelle finanssi- tai geopoliittisesta kriisistä. Positiivisen korjausliikkeen taas voi aiheuttaa keskinäisen luottamuksen lisääntyminen kansainvälisissä suhteissa.

5. Euroopan teollisuuden haasteet jatkuvat

Teollisuusvaltaiset euromaat ovat kärsineet maailmankaupan supistumisesta. BKT:n kasvu on hidastunut erityisesti niissä maissa, joissa teollisuustuotannon osuus bruttokansatuotteesta on vielä korkea.

Teollisuustuotanto kehittyi vuoden2019 aikana heikosti koko euroalueella. Syksyllä teollisuuden tuotanto ja luottamusindikaattorit laskivat edelleen muun muassa Saksassa ja Ruotsissa, jotka ovat myös Suomen tärkeitä kauppakumppaneita. Yhdysvalloissa teollisuuden investointien ennakoidaan vähentyvän vuonna 2020. Jos kauppakiistat ja maailmankaupan supistuminen jatkuvat, myös Euroopan teollisuus joutunee sopeuttamaan toimintaansa ja lykkäämään investointejaan. Se ei tiedä hyvää Suomen vientiteollisuudelle, joka valmistaa paljon investointihyödykkeitä.

Juttua varten on haastateltu Scotiabankin Aasian pääekonomistia Tuuli McCullya, Suomen Pankin vanhempaa asiantuntijaa Heli Simolaa ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilää.