Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisestä väestöstä on ollut Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Osuus on kuitenkin pienentynyt selvästi viimeisen 10–20 vuoden aikana.

Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeellä oli lähes 260 000 suomalaista, vuoden 2024 lopussa 177 000 – melko tarkkaan viisi prosenttia työikäisistä. 

– Yksi syy laskevaan trendiin on se, että korkeimpaan työkyvyttömyysriskiin kuuluvien eli 50–64-vuotiaiden määrä on vähentynyt. Erityisen selvästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt 45–59-vuotiaissa, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija, FT, dosentti Mikko Laaksonen toteaa.

Ikäryhmän pienenemisen lisäksi ihmisten työkyky suhteessa työtehtäviin on parantunut, Laaksonen arvelee. Muitakin mahdollisia syitä löytyy.

– Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin saatava hoito on tehostunut. Työterveyshuolto, työkykyjohtaminen ja erilaiset kuntoutusmuodot ovat kehittyneet. Myös työkykyongelmiin pyritään puuttumaan entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Kuusikymmentä vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on sen sijaan lisääntynyt. Kehitystä selittää vuoden 2017 eläkeuudistus, jonka seurauksena vanhuuseläkkeen alaraja nousi. Tämän myötä myös työkyvyttömyyseläkkeen yläikärajaa on vähitellen nostettu.

Mielenterveyssyyt etenkin nuorten työkyvyttömyyden taustalla

Yleisimpiä työkyvyttömyyden syitä ovat mielenterveyden häiriöt. Mielenterveyssyistä ylivoimaisesti tärkein yksittäinen syy on masennus.

Toiseksi tärkeimmän ryhmän muodostavat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kuten selkä- ja niskavaivat sekä nivelrikko. Niiden vuoksi on jääty työkyvyttömyyseläkkeelle koko ajan vähemmän.

Mielenterveyssyistä eläkkeelle jäävien määrä on sen sijaan pysynyt samana tai jopa hieman noussut vuoden 2014 jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat ovat selvästi keskimääräistä nuorempia ja entistä useammin naisia. 

Alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyys kasvussa

Alle 30-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on ollut hienoisessa nousussa. Nousua selittävät Laaksosen mukaan älyllinen kehitysvammaisuus ja psyykkisen kehityksen häiriöt. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään näistä syistä keskimääräistä nuorempina, ja eläkkeellä ehditään olla pitkään.

Uusien eläkkeiden myöntämisperusteet liittyvät sen sijaan yhä useammin mielialahäiriöihin, erityisesti masennukseen.

Laaksonen nostaa esiin myös ahdistuneisuushäiriöt, jotka ovat lyhytaikaisempia ja usein hoidettavissa.

– Ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat etenkin nuorilla lisääntyneet. Syinä tähän voivat olla esimerkiksi suoritus- ja pärjäämispaineet, kasautuvat yhteiskunnalliset kriisit, työmarkkinoiden epävarmuus sekä digitaalisuuden ja älylaitteiden psykologiset vaikutukset. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi kuitenkin vain harvoin.

"Vaikutukset kirpaisevia etenkin nuorille"

Erityisen kirpaisevia työkyvyttömyyden vaikutukset ovat yksittäisille ihmisille, etenkin nuorille. Pahimmillaan edessä on koko loppuelämän mittainen pienituloisuus ja kohonnut syrjäytymisriski.  

Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen bruttoeläke oli 1 200 euroa kuukaudessa. Vanhuuseläkkeelle jääneillä vastaava lukema oli noin 2 000 euroa. Keskimääräinen kuukausipalkka oli samana vuonna noin 4 000 euroa.

– Jos työvuosia on vain vähän tai ei lainkaan, nuoret jäävät käytännössä koko elämänsä ajaksi kansan- ja takuueläkkeen varaan. Siksi heille myönnetään lähes aina ensin määräaikainen kuntoutustuki. Toiveena on, että nuori pystyy palaamaan työelämään. Tämä onnistuu kuitenkin valitettavan harvoin, Laaksonen toteaa.

Työkyvyttömyyden vaikutukset ovat merkittäviä myös kansantaloudellisesti. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan noin kolme miljardia euroa vuodessa. Samalla yhteiskunta menettää valtavan määrän arvokasta työpanosta. 

Väliaikainenkin työkyvyttömyys voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vaikeuksia

Myös ohimenevä työkyvyttömyys sairauden tai tapaturman vuoksi on useimmille merkittävä taloudellinen isku. Monelle tulee yllätyksenä, miten nopeasti tulot laskevat sairauspoissaolon pitkittyessä. 

Lain mukaan työnantajan on maksettava palkkaa sairastumispäivältä (jos se on työpäivä) ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Tämä vastaa myös Kelan omavastuuaikaa. Työehtosopimukset kuitenkin tyypillisesti varmistavat, että täyttä palkkaa maksetaan työntekijälle 1-3 kuukaudelta. 

Omavastuuajan jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäiväraha on tulosidonnainen. Mitä suuremmat tulot, sitä pienempi osa niistä huomioidaan sairauspäivärahan määrässä. 

Kela maksaa sairauspäivärahaa 70 prosenttia tuloista, jos on tienannut enintään 28 241 euroa vuodessa. Ylimenevästä osasta huomioidaan vain 15 prosenttia.

Se tarkoittaa, että esimerkiksi 3 500 euroa bruttona ansaitsevan tulot putoaisivat Kelan sairauspäivärahalla noin puoleen. Voit tarkistaa Kelan laskurista, mitä työkvyyttömyys tarkoittaisi sinun kohdallasi.‍

Miten varautua työkyvyttömyyden varalta?

Työkyvyttömyys voi osua kenen tahansa kohdalle: vuonna 2025 sairauspäivärahaa sai noin 307 000 suomalaista. Varautuminen työkyvyttömyyden varalta onkin tärkeää. Säästöjen ja sijoittamisen lisäksi turvaa työkyvyttömyyden varalta tuovat vakuutukset.
 
Työkyvyttömyysvakuutus‍‍ turvaa taloutta nimensä mukaisesti työkyvyttömyyden varalta. Ohimenevän työkyvyttömyyden vakuutuksesta maksettava päivärahakorvaus auttaa selviämään pakollisista menoista, kuten asumiskuluista. Pysyvän työkyvyttömyyden vakuutuksesta puolestaan maksetaan kertakorvaus, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi lainojen maksamiseen tai muihin pakollisiin menoihin.
 
Vakavan sairauden vakuutus‍‍ turvaa verovapaalla kertakorvauksella, jos vakavan sairastumisen vuoksi ei voi esimerkiksi työskennellä hetkeen. Korvauksen voi käyttää arjen menoihin, parhaan hoidon hankintaan tai muuten haluamallaan tavalla.
 

Lähteet: 
Juha Rantala, Marjukka Hietaniemi, Sampo Lappo ja Jukka Lampi: Kolmen kerroksen väkeä – Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulot ja tulorakenne vuonna 2020, Kela