Mistä tunnistaa oikean sydänkivun?

Joskus kipu voi tuntua rinnassa, mutta se onkin peräisin jumittuneista rintalihaksista kuntosalin jäljiltä. Sydämestä lähtevä kipu ei yleensä tunnu pistävänä tunteena pienellä alueella. Jos kipu mahtuu yhden tai kahden sormen alle, se ei yleensä ole sydänperäistä. Myös jos kipu on vain lyhyt parin sekunnin vihlaisu, ja se tuntuu ja katoaa hengityksen tahdissa, se johtuu jostain muusta kuin sydämestä.

Sydänkipu sen sijaan on pakahduttavaa, ahdistavaa tunnetta laajalti rintakehällä. Se voi säteillä kaulalle tai hartioihin. Se lähtee yleensä liikkeelle rasituksessa, ja kun lepää, kipu muutamassa minuutissa häviää.

Joskus sydänkipu jää huomaamatta, koska sitä voi luulla närästykseksi. Närästyksen tunne, joka alkaa rasituksessa ja helpottaa levossa, onkin iso hälytysmerkki.

Ovatko rytmihäiriöt vaarallisia?

Yleensä ihminen ei tunne sydäntään, paitsi jos jotain poikkeavaa tapahtuu. Toiset aistivat muutoksen hyvinkin herkästi, toiset eivät ollenkaan. Tavallisimpia ovat lisälyönnit, jotka tuntuvat muljahduksena, tai jos pulssia tunnustelee, sydän voi tuntua jättävän yhden lyönnin välistä. Erityisen helposti lisälyönnit tuntuvat illalla levossa, mutta jos lähtee liikkeelle, ne loppuvat. Tällaiset ovat hyvänlaatuisia rytmihäiriöitä.

Sydän voi olla epärytmissä myös eteisvärinässä, joka tuntuu aivan eriltä kuin lisälyönnit. Kun tunnustelee pulssia, siinä ei tunnukaan mitään säännöllistä vaihetta, vaan syke vaihtelee villisti. Samalla pulssi on usein korkeampi kuin normaalisti lepotilassa.

Jos lepopulssi on ennen ollut 60 mutta nyt 90, voi ajatella, että jotain häikkää on. Pulssin voi laskea itse tai käyttää verenpainemittaria, joista useimmat mittaavat pulssin ja myös näyttävät, jos havaitsevat jotain outoa sydämen rytmissä.

Eteisvärinää epäillessä kannattaa lähteä heti lääkäriin, koska epärytmi pitäisi saada nauhoitettua heti. Jos epärytmi ehtii mennä ohi, sydänkäyrä näyttää normaalia.

Voiko sydän pamppailla liian kovaa?

On normaalia ja tarkoituksenmukaista, että pulssi nousee esimerkiksi rasituksessa. Myös leposykkeessä on yksilöllisiä eroja, ja 80 ja 90 ovat vielä normaaleja leposykkeitä. Lähtökohtaisesti sydän kestää hyvin korkeaakin pulssia.

Joissakin tilanteissa sydän voi kuitenkin pamppailla epätavallisen kovaa. Eteisvärinärytmihäiriössä syke voi olla yli 100 kuukausikaupalla tai vuoden niin, ettei syke laske edes levossa. Tällöin sydänlihas voi pikkuhiljaa väsyä, mikä johtaa sydämen vajaatoimintaan. Se on kuitenkin harvinaista.

Miten kolesteroli, verenpaine ja sydänvaivat liittyvät toisiinsa?

Valtimoverisuonissa vallitsee paine. Jos paine on koholla, putkistossa on liiallista kohinaa. Se rasittaa verisuonia pidemmän päälle. Sydän on verenpaineen pumppu, ja kun se pumppaa kovalla paineella, se alkaa paksuuntua. Sitä me emme halua, sillä paksu sydänlihas on jäykkä.

Sydämen lisäksi kärsivät myös aivot ja munuaiset: Aivot ottavat vastaan kohonneen verenpaineen, ja kun niiden verenkierto heikkenee, voi kehittyä muistisairauksia. Munuaiset osallistuvat verenpaineen säätelyyn, ja kun ne rasittuvat liikaa, voi tulla munuaisten vajaatoimintaa.

Kolesteroli aloittaa verisuonten ahtautumisen. Jos sitä on verenkierrossa liikaa, sitä alkaa kertyä valtimoiden sisäpintaan. Kohonnut verenpaine kiihdyttää tätä prosessia. Paikalle kertyneet elimistön tulehdussolut alkavat syödä kolesterolia, jolloin ne paisuvat, ja verisuonen sisäpinta ahtautuu entisestään. Munuaisiin verta vievien valtimoiden ahtaumat kohottavat verenpainetta lisää. Sydämen valtimoiden ahtautuminen on nimeltään sepelvaltimotauti.

Miten perinnöllisyys vaikuttaa?

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat niin yleisiä, että melkein kaikilla on joku sukulainen, joka on sairastunut niihin vanhana. Perinnöllisestä taipumuksesta aletaan puhua, jos lähisukulainen eli isä, äiti tai sisarukset ovat sairastuneet työikäisinä.

Monilla on periytyvä taipumus lievästi koholla olevaan kolesteroliin tai verenpaineeseen. Yleensä kuitenkin omilla elintavoilla, kuten terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja tavoittelemalla normaalipainoa voi vaikuttaa paljon näihin molempiin. FH-taudissa geenivirhe on kuitenkin sellainen, että se aiheuttaa hyvin korkean kolesterolin jo lapsuudessa, eikä ruokavaliolla voi arvoihinsa juurikaan vaikuttaa, ja tarvitaan aina lääkitystä. Tunnetuin FH-taudin geenivirhettä kantava on viulisti Linda Lampenius.

Asiantuntija: Kardiologi Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta

​