Maataloudella on tällä hetkellä monia pulmia ratkottavanaan, ja yksi akuutti ongelma liittyy lannoitteiden hintoihin, kertoo ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö Sari Peltonen. 

– Mistään pienestä hinnannoususta ei ole kyse, vaan lannoitteiden hinnat ovat nyt jopa kolminkertaiset verrattuna kahden vuoden takaiseen. 

Lannoitteiden hintojen nousu johtuu niiden valmistuksen käytettävien raaka-aineiden maailmanlaajuisesta hintojen noususta. Kuten monessa muussakin asiassa, tässäkin yhtenä alkusysäyksen aiheuttajana oli koronapandemia, ja tilannetta pahensi vielä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. 

Vuonna 2020 korona sai ensin maailmantalouden notkahtamaan, mutta talous lähti suhteellisen nopeasti nousuun. Tämä lisäsi muun muassa lannoitteiden valmistuksessa tarvittavan maakaasun kysyntää. Lisäksi Venäjä-pakotteet vähensivät lannoitevalmisteiden ja lannoitteiden raaka-aineiden tuontia Eurooppaan ja nostivat hintoja. 

Maakaasun ennennäkemätön hinnannousu sai lannoitetehtaat supistamaan tuotantoaan, sillä kaasu oli yksinkertaisesti liian kallista. Lannoitteita tuli siis markkinoille vähemmän, vaikka kysyntä pysyi ennallaan tai jopa kasvoi. Tämän vuoksi lannoitteiden hinta alkoi kohota kesästä 2021 alkaen. 

Lannoitteilla turvataan sato 

Lannoitteet ovat kasvin ravintoa ja polttoainetta kuten ruoka ihmiselle. Kasvi saa lannoitteista elintoimintoihinsa ja sadon muodostukseen ravinteita oikeassa suhteessa. 

– Erityisesti, kun halutaan sadolta sekä määrää että laatua, oikea kasvinravitsemus on tärkeää. Kasvi kasvaa ilman ulkoisia lannoitepanoksiakin maan ravinnevarojen turvin, mutta silloin sato jää yleensä vaatimattomaksi eikä sadon laatu välttämättä kelpaa teollisiin prosesseihin elintarvikkeiden ja rehujen valmistukseen, Peltonen tiivistää. 

Luomuviljelyssäkään ei selvitä ilman lannoitusta, vaikka luomussa ei käytetä kemiallisia lannoitteita. Luomuviljelyssä lannoitus perustuu esimerkiksi viljelykiertoon, viherlannoitukseen ja karjalannan käyttöön. 

Tavanomaisessa viljelyssä haetaan nyt vaihtoehtoja kemiallisen lannoituksen korvaamiseksi, Peltonen kertoo. Esimerkiksi kierrätysravinteiden ja orgaanisten lannoitevalmisteiden, kuten biokaasulaitosten mädätteiden ja elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on mahdollista, mutta niilläkin on saatavuushaasteita. Typensitojakasvien, kuten herneen ja härkäpavun, viljelyssä voidaan lannoitus jättää tekemättä. 

Hyvä sadon määrä ja laatu vaatii kasvinravinteita oikeassa suhteessa.

– Muita satokasveja ei kannata ilman lannoitusta viljellä, vaan silloin, jos lannoitteita on niukasti käytössä, vaihtoehtona on mieluummin esimerkiksi viherkesannon perustaminen, sillä sen avulla voidaan ladata typpeä seuraavan vuoden viljelykasveille, Peltonen kertoo. 

Kasvi ottaa ravinteensa juurten kautta, ja teolliset lannoitteet ovat nopeasti kasvin käytössä. Luomuviljelyssä käytetyt, orgaanisissa lähteissä kiinni olevat ravinteet sen sijaan vapautuvat eri rytmissä, joten luomusato jää aina vähän ja joskus merkittävästikin pienemmäksi kuin tavallisilla menetelmillä viljelty sato. 

Lannoituskaan ei kuitenkaan pelasta satoa, jos peltolohkon vesitalous ei ole kunnossa. Seisomaan jäävä vesi hukuttaa kasvit, mutta kuivuus voi olla vielä pahempi, kuten kesällä 2021 havaittiin konkreettisesti. 

Ideaalitilanteessa kasvi saa kasvatettua riittävän pitkät juuret, joilla se saa vettä myös kuivempina aikoina. Veden avulla ravinteetkin kulkevat kasvin käyttöön, ja lopputuloksena on ravitsemuksellisesti tai rehuarvoiltaan hyvä sato. 

Lannoitteiden optimointi mahdollista 

Lannoitteet ovat siis kiistattoman tarpeellisia. 

Yleensä tulevan kauden lannoitteet hankitaan jo edellisen kasvukauden päätteeksi tai viimeistään loppusyksystä, mutta nyt kahden viime vuoden aikana moni tila on joutunut jäädyttämään hankintojaan tai ostamaan vain minimimäärän lannoitteita huippukorkeiden hintojen takia. 

Lannoitteiden käyttöä voidaan optimoida ja keskittää viljelyä hyville lohkoille ja pienemmälle alalle. Lannoitteiden käytön optimoinnissa lannoiteannos voidaan jakaa useaan erään kasvukaudella ja antaa lannoitetta kasvuston kehityksen ja tarpeen mukaan. 

– Näin lannoitteet tulevat tarkemmin käyttöön kuin kaikki kerralla annettuna. Toisaalta, jos kasvukauden sääolot ovat epäedulliset ja kasvustot kärsivät, voidaan viimeiset lannoite-erät jättää käyttämättä, Peltonen kuvailee. 

Lisäksi lannoitukseen on käytäössä täsmäviljelymenetelmiä, jossa kasvukauden täydennyslannoitus annostellaan kasvuston kasvun eli biomassan määrän perusteella tai kasvuston lehtivihreän määrän perusteella todettuun tarpeeseen. 

Lisätietoa OP Ryhmän maa- ja metsätalousyrittäjien palveluista täällä

Lue myös

Älymaatalous säästää rahaa ja resursseja datan avulla

Lanta ja muut maatalouden sivujakeet hyötykäyttöön