”Oma maatila tuntuu uskomattoman hienolta”

Timantin mielestä töitä navetassa ei saa aloittaa ennen kunnon rapsutuksia. Vähän matkan päässä lypsyrobotissa U2 mutustelee kaikessa rauhassa herkkujaan. Se ei kaipaa fanien huomiota.


Simo Linnainmaa, 27 v, hänen puolisonsa Iida Heino, 27 v, ja tämän sisko Matilda Heino 25 v, tuntevat jo hyvin Timantin, U2:n sekä reilut 150 navetan muuta asukasta. Kolmikko osti Salon Halikossa sijaitsevan maitotilan reilu vuosi sitten.


Simo Linnainmaa on kasvanut lypsykarjatilalla Hämeenkyrössä, Iida Heino on opiskellut alalle, mutta Matilda Heinon päätyö on pankkialalla. Sisarukset ovat kotoisin Tampereelta.


”Vieläkin tuntuu uskomattoman hienolta, että meillä on nyt oma tila. Selkäpiissä kulkevat kylmät väreet”, Iida Heino kertoo.

”Elämässä pitää kokeilla uusia juttuja” 


Nuoret tulivat ensimmäistä kertaa tutustumaan myynnissä olevaan Poukarin tilaan keväällä 2024.

Pariskunnalla oli yhteinen unelma maatilasta, mutta sukupolvenvaihdoksessa Linnainmaan sukutila oli siirtynyt Simon siskolle. Matilda Heino lähti alun perin Halikon reissulle mukaan vain makutuomariksi.

Miten ihmeessä saamme rahat kasaan.

”Tila vaikutti juuri sopivalta meille, mutta mietimme, miten ihmeessä saamme rahat kasaan. Sitten kotimatkalla, pikkusisko ilmoitti auton takapenkiltä, että jos siitä on mitään apua, niin kyllä hänkin voi lähteä mukaan tilan hankintaan”, Iida Heino kertoo.


”Ajattelin, että miksipä ei, jos minusta on hyötyä. Elämässä pitää kokeilla kaikenlaisia uusia juttuja”, Matilda Heino kommentoi ja naurahtaa.


Kolmikolla ei ollut kuitenkaan pääomaa eikä vakuuksia. Heille oli alusta lähtien selvää, etteivät halua valjastaa vanhempiaan mukaan hankkeeseen.


”Pankista sanottiin ensin, ihan rehellisesti, että näillä lähtökohdilla heidän ei ole mahdollista myöntää lainaa. Virkailija rohkaisi kuitenkin olemaan uudelleen yhteydessä, jos keksimme jotain uutta”, Iida Heino kertoo.

Toimivaa mallia etsittiin pitkään

Simo Linnainmaa kuvailee, että onneksi Heinon siskokset ovat hyvin päämäärätietoisia. Nämä eivät luovuttaneet, vaan ryhtyivät laatimaan uusia juonia.

”Matilda ideoi, ja teki aina vain uusia laskelmia ja suunnitelmia. Mietin hänen kanssaan, mitä kaikkea minun pitäisi aina muistaa sanoa ja kysyä, kun soitan pankkiin. Tätä jatkui kuukausia. Mutta OP:n kanssa oli hienoa, että pystyimme puhumaan koko ajan avoimesti asioista ja pankki kertoi omista tarpeistaan ja kriteereistään”, Iida Heino kertoo.

Lopulta yhteistyössä hahmottui malli, missä kaupat tehtiin rakennuksista ja eläimistä, pellot vuokrattiin edellisiltä omistajilta ja koneet hankittiin heiltä leasing-sopimuksella. Kun nuoret saivat pankilta 600 000 euron lainan ja lisäksi 50 000 euron limiittiluoton arjen kuluihin, tila vaihtoi omistajaa.


”Tilan aikaisemmat pitäjät tulivat hinnassa vastaan, ja antoivat pellot lainan vakuudeksi. He ovat olleet muutenkin hyvin avuliaita. Vanha isäntä on ollut apuna toukotöissä ja hän on neuvonut, jos meillä on ollut jotain kysyttävää”, Linnainmaa kertoo.

”Ai, että mitä vinkkejä muille vastaavaa pohtiville? Kannattaa olla rohkea. Tällaiseen hommaan pitää myös olla paljon aikaa. Ja on hyvä, jos on valmis pohtimaan joustavasti erilaisia malleja ja vaihtoehtoja, miten unelmansa voi toteuttaa”, Iida Heino miettii.

Onnistumisia ja yllätyksiä

Nuoret kertovat, että ensimmäinen vuosi omalla tilalla on ollut hyvin työntäyteinen.

”Hienoimpia juttuja on se, että tilalle on syntynyt paljon pieniä vasikoita”, Iida Heino mainitsee.

"Mutta jo kolme kertaa on käynyt niin, että juuri kun olen tullut saunasta, niin sitten pitääkin lähteä navettaan auttamaan vasikoita maailmaan”, Linnainmaa naurahtaa.

Poukarin tilalla onkin nykyään kiellettyä sanoa, ’nyt laitetaan sauna lämpiämään’, asiasta pitää käyttää erilaisia kiertoilmauksia.
Talvella taloon ja navettaan johtavissa vesijohdoissa huomattiin vuoto, mutta vastoinkäymisestä selvittiin parissa päivässä ja ilman suuria kustannuksia.

”Maatilalla pitää olla valmis kaikkeen, yllätyksiä tulee aina. On hyvä. jos ymmärtää jotain esimerkiksi rakentamisesta, sähkötöistä, putkitöistä, mekaniikasta, taloudesta sekä tietenkin myös eläimistä ja maanviljelystä”, Linnainmaa listaa.


Poukarin tilan uudet vetäjät saivat ensimmäiset peltotuet syksyllä.

”Siihen asti menot piti laskea tosi tarkkaan, tai siis vielä tarkemmin kuin nyt”, Linnainmaa kertoo.

”Maalla saa asioita aikaiseksi” 


Myös Matilda Heinon elämä on muuttunut. Hän jakaa aikansa Tampereen ja Halikon välillä ja tekee etätöitä tilalta käsin.

”Aluksi pelkäsin lehmiä, mutta nyt olemme jo ihan kamuja. Lisäksi olen huomannut, että luonto, fyysinen työ ja maatilan töiden rytmi tarjoaa mainiota vastapainoa tietokonehommille. Saan asioita aikaan, syön ja nukun paljon paremmin maalla kuin kaupungissa.”


Matilda Heinolla on päävastuu tilan talousasioista, Linnainmaalla peltotöistä ja Iida Heinolla navetasta. Navettatyöt ovat kuitenkin kaikille tuttuja.

”Pestaamme maatilalle aina tarpeen mukaan kiireapulaisiksi muita paikkakunnan nuoria. On ollut hienoa huomata, että innokkaita tulijoita on riittänyt”, Iida Heino kertoo.

Tulevaisuus toivoa täynnä

Suomalaiset maatilat ovat vähentyneet, tilojen kokonaismäärä on laskenut ensimmäisen kerran alle 40 000:n.  Kolmikolla on kuitenkin vahva luottamus tulevaisuuteen.

”Suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessakin ruokaa. Suomalainen ruoka on erittäin laadukasta ja puhdasta. Ruuantuotanto erittäin tarkkaan dokumentoitua ja jäljitettävissä. Myös ympäristön kannalta on paljon järkevämpää, että ruokaa tuotetaan Suomessa eikä sitä rahdata tänne ulkomailta”, Iida Heino miettii.


Nuorilla on jo paljon suunnitelmia tilan kehittämiseksi, muun muassa lypsyrobotit pitäisi uusia.

Päällimmäisenä on nyt kuitenkin se, että Iida Heinolle ja Simo Linnainmaalle tulee vauva. Haastatteluhetkellä maaliskuussa laskettuun aikaan on vain muutamia viikkoja.


”Ensimmäisenä vuonna ostimme maatilan. Toisena vuonna meille syntyy vauva. Mielenkiinnolla odotamme, mitä kaikkea kolmas vuosi pitää sisällään”, Iida Heino naurahtaa.