Saunan lauteilla on keksitty jos jonkinlaista yritysideaa. Ei siis ole ihme, että viisi kaverusta sai vuona 2012 idean oman viskitislaamon perustamisesta.

– Ruisviski oli siellä lauteilla erottuvaa ja hyvänmakuista, ja ruishan on melkein osa suomalaisten DNA:ta. Mietimme, miksi Suomessa ei siis valmisteta rukiista myös viskiä, kertoo Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Jouni Ritola.

Loppu on historiaa. Puoli vuotta saunaillan jälkeen kaverukset perustivat yrityksen nimeltä Rye Rye Oy, joka viittaa sekä rukiiseen että hauskaan menoon. Hyvä meininki onkin haluttu säilyttää, vaikka yritys onkin vuosikymmenen aikana kasvanut ideasta 40 henkeä työllistäväksi yritykseksi, jolla on 1,5 miljoonaa litraa viskiä kypsymässä.

”En tiedä, kuinka kauan yritykseltä olisi mennyt päästä nykyiseen pisteeseen ilman ginikilpailun voittoa”, pohtii Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Jouni Ritola.

Kilpailusta ponnahduslauta menestykseen

Tislaamo on alusta asti toiminut Etelä-Pohjanmaan Isossakyrössä vanhan osuusmeijerin tiloissa. Viskin valmistus kysyy kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä juoma vaatii kypsyäkseen viisi vuotta.

Jotta yritys ei olisi ajautunut konkurssiin ennen ensimmäisen tynnyrin valmistumista, yrittäjien piti keksiä tapa saada kassaan rahaa nopeammin. Ratkaisu oli gini, jonka suosio oli viime vuosikymmenen alussa melkoisessa nosteessa ympäri maailman.

Kyröläisten kehittämä Napue Gin, eli nykyinen Kyrö Gin, sai lentävän lähdön. Kyseinen gini valittiin vuonna 2015 maailman parhaaksi gin & toniciin tarkoitetuksi giniksi International Wine & Spirit Competitionissa.

Voitto ja sen tuoma mediahuomio mahdollisti Kyrö Distillerylle melkoisen loikkauksen. Noin 20 000 suunnitellusta vuosipullosta hypättiin kerralla jopa 100 000 pulloon, ja tislaamolla pystyttiin erottamaan viskilinja ja ginilinja. Sittemmin yritys otti valikoimiinsa myös kermaliköörin, joka omalla tavallaan kunnioittaa vanhaa meijeriympäristöä.

– Jos yksi onnistuminen pitäisi nostaa ylitse muiden, se olisi ginikilpailun voitto. En tiedä, kuinka kauan yritykseltä olisi mennyt päästä nykyiseen pisteeseen ilman tuota menestystekijää, Ritola pohtii.

"Kyrö Distillery on kasvaessaankin onnistunut säilyttämään saman ketteryyden, jolla yritys saunanlauteilla perustettiin, pohtii toimitusjohtaja Jouni Ritola. Esimerkkinä yrityksen joustavuudesta oli oman käsidesin lanseeraaminen koronapandemian alussa. Käsidesi pelasti yrityksen yt-neuvotteluilta.

Oppirahoja maailmalta

Pohjalaisyrityksen katse oli alusta asti suunnattu ulkomaille. Ritolan mukaan vienti vaati kuitenkin melkoisesti opettelua, sillä suomalaisyritykset ovat perinteisesti vieneet maailmalle investointihyödykkeitä, kuten erilaisia koneita ja laitteita. Tällaisessa kaupankäynnissä tärkeää on löytää oikeat jakelijat.

Tislaamon väki lähti ensin kokeilemaan vientiä vähän joka suuntaan, mutta nopeasti kävi ilmi, ettei huitominen kannata.

– Tässä olisi opittavaa monelle muullekin suomalaisyritykselle. Meidän pitää oppia tuntemaan asiakkaat ja nähdä se, mihin kannattaa keskittyä, Ritola kuvailee.

Juomat ovat kuluttajabisnestä, ja yrityksen onkin pystyttävä puhuttelemaan suoraan kuluttajaa. Kyröläiset vaihtoivatkin taktiikkaa ja alkoivat valmistella uutta vientistrategiaa vuonna 2019.

Paikaksi valikoitui lopulta Berliini, jonne perustettiin pieni toimisto ja sinne palkattiin muutama paikallinen työntekijä. Pandemiavuonna 2020 uusi strategia otettiin käyttöön täysimittaisesti.

Mainonta kohdistettiin parille postinumeroalueelle, ja kaiken takana oli ajatus siitä, missä potentiaalinen asiakas kulkee päivän mittaan: hän menee töihin, käy lounaalla, afterworkillä ja ruokakaupassa. Kyrön piti näkyä mahdollisimman monessa paikassa ja sitä piti pystyä myös maistamaan.

Kun bränditietoisuutta oli levitetty ensin tarkkaan valitulla alueella, lumipallo lähti pyörimään ensin muualle Berliiniin, sitten muualle Saksaan.

– Opimme, että ei meidän resursseillamme kannata mennä kuin yhteen paikkaan kerrallaan, mutta hoitaa homma siellä yhdessä paikassa kunnolla, Ritola tiivistää.

Isonkyrön Osuusmeijerissä valmistettiin aikanaan koko kansan suosikiksi noussutta Oltermanni-juustoa. Nykyäänkin yrityksen tiloissa valmistuu tunnettuja tuotteita, nimittäin Kyrö Distilleryn rukiisia juomia.

Käsidesi kannatteli korona-ajan yli

Koronapandemia laittoi yrityksen muutosjoustavuuden melkoiselle koetukselle, sillä ravintolat ja baarit joutuivat laittamaan ovensa säppiin.

Yrityksessä pohdittiin, että jos ihmiset kerran pääsevät vain ruokakauppaan, niissä kannattaa olla näyttävästi esillä. Marketeissa myytävät Kyrö Long Drinkit osoittautuivat erinomaiseksi brändityökaluksi, jolla Kyrön tuotteet pysyivät jatkuvasti kuluttajan nenän edessä.

Vielä suurempi menestystarina oli käsidesin valmistaminen. Vuonna 2020 yrityksen kokonaisliikevaihto oli viisi miljoonaa euroa, ja siitä lähes kolmasosa tuli käsidesin myynnistä.

Ritola kuvailee kahta ensimmäistä pandemiavuotta taisteluvoitoksi. Nyt maailma on palaamassa normaalimmaksi, ja myyntikäyrät ovat näyttäneet 30 prosentin kasvua vuoteen 2019 verrattuna.

Maailmanpolitiikka pitää monenlaisia epävarmuustekijöitä ilmassa ja saa kaikki miettimään rahankäyttöään. Kyrö Distilleryssä kuitenkin uskotaan, että yritys selviää myös tulevista haasteista.

– Olemme tähänkin asti sopeutuneet kuhunkin tilanteeseen, enkä näe syytä, miksi sama meno ei jatkuisi.

OP:lta löydät ratkaisut yrityksesi kansainväliseen liiketoimintaan, oli kyseessä sitten vienti- tai tuontikaupan tarpeet tai sujuva ulkomaan maksuliikenne. Lue lisää kansainvälisistä palveluistamme.