Moni kuvittelee, että suomalaisia pk-yrityksiä jarruttaa ennen kaikkea rahan puute. Professori Jaakko Aspara, Aalto-yliopiston ja Nordic Institute of Business & Society NIBS:n tutkimusjohtaja, näkee tilanteen toisin.

- Rahoituksen saamisen vaikeuden näkee merkittäväksi kasvun esteeksi ainoastaan kymmenesosa pk-yrityksistä. Paljon suurempia esteitä kasvulle ja investoinneille löytyy Suomen kireästä sääntelystä ja nihkeästä byrokratiasta sekä korkeasta kustannustasosta ja kuluttajaluottamuksen puutteesta. Aspara summaa OP Pohjolan Kasvuvaraa‍-tutkimuksen keskeisiä havaintoja.

Tutkimustulokset perustuvat alkuvuonna 2026 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi yli 500 pienten ja keskisuurten yritysten johtajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa ei ollut mukana mikroyrityksiä, vaan tulokset kertovat hieman isompien pk-yritysten (liikevaihto yli 2 M€) näkemyksistä ja mielipiteistä.

Lähes puolet kyselyn vastaajista oli toimitusjohtajia. Aineisto tarjoaa poikkeuksellisen suoran näkymän siihen, miten hieman isompien pk-yritysten johto tällä hetkellä ajattelee kasvusta.

Suomessa kasvua ei estä rahoituksen puute vaan sääntely, byrokratia ja markkinoiden epävarmuus

Kasvuhalu on olemassa – mutta maltillisena

Valtaosa pk-yrityksistä kertoo pyrkivänsä kasvamaan “mahdollisuuksien mukaan”. Numeroina yleisin kasvutavoite on noin 30 prosentin liikevaihdon kasvu kolmen vuoden aikana, eli alle 10 prosenttia vuodessa. Vain noin joka kuudes yritys tähtää vähintään kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa samassa ajassa.

Asparan mukaan tämä kertoo paitsi kasvuambitioiden puutteesta myös riskien ja epävarmuuden välttelystä.

– Kun toimintaympäristö koetaan epävarmaksi, yritykset optimoivat mieluummin nykyistä liiketoimintaansa kuin tavoittelevat isoja kasvuloikkia, hän pohtii.

Suurin osa pk-yrityksistä kertookin keskittyvänsä tänä vuonna toimintansa tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen, ei niinkään toiminnan laajentamiseen. Vain alle kolmannes pk-yrityksistä aikoo keskittyä tänä vuonna ensisijaisesti laajentumiseen. Kansainvälistyminen nähdään kasvun keinona monessa keskisuuressa yrityksessä, mutta pienissä yrityksissä siihen nojaa vain harva.

Rohkeimmat erottuvat selvästi

Tutkimuksen analyyseissa pk-yritykset jaettiin kahteen ryhmään: niihin, joilla on tavanomainen kasvutavoite, ja niihin, jotka tähtäävät vähintään 50 prosentin kasvuun kolmen vuoden aikana. Erot ryhmien välillä ovat selkeitä.

Vahvasti kasvuhakuiset yritykset myyvät useammin ulkomaille, investoivat enemmän ja rekrytoivat rohkeammin. Ne keskittyvät selvästi useammin toiminnan laajentamiseen tehostamisen sijaan ja näkevät kansainvälistymisen kasvun edellytyksenä.

Vahvaa kasvua tavoitteleville yrityksille kasvu vaikuttaa olevan välttämättömyys ja itseisarvo, ei ainoastaan ’nice to have’ -vaihtoehto.

Asparan mukaan tämä ei ole sattumaa.

– Kun yritys päättää aidosti tavoitella kasvua, sen koko ajattelu muuttuu. Investointeja, rekrytointeja ja muita panostuksia aletaan tehdä paljon määrätietoisemmin. Toisin päin ajateltuna: jos ei ole kunnon kasvutavoitetta, niin kasvuun ei panosteta kunnolla – eikä silloin myöskään voi kasvaa kunnolla, Aspara sanoo.

Investointeja tehdään – mutta harkiten

Iso osa pk-yrityksistä, noin 40 prosenttia, kertoo lisäävänsä investointejaan seuraavan vuoden aikana. Investointejaan aikoo vähentää edellisvuodesta vain alle 10 prosenttia.

Painopiste investoinneissa on aineettomissa kohteissa: tuote- ja palvelukehityksessä, myynnissä, markkinointiviestinnässä sekä IT-hankinnoissa.

Aineelliset investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea tuotantokapasiteettiin, eivät niinkään uusiin toimitiloihin.

Henkilöstön osalta pk-yritykset ennakoivat maltillista kasvua Suomessa, keskimäärin 3–4 prosenttia. Yritykset, joilla on henkilöstöä ulkomailla, aikovat kuitenkin lisätä työvoimaa ulkomailla selvästi tätä enemmän.

Kasvun suurimmat esteet eivät ole rahaa

Yksi tutkimuksen yllättävimmistä havainnoista liittyy rahoitukseen. Vain noin joka kymmenes pk-yritys pitää rahoituksen saamisen vaikeutta merkittävänä kasvun esteenä. Sen sijaan kasvuesteiden listan kärjessä ovat työvoimakustannusten korkeus, muu kustannustaso, kuluttajien varovaisuus ja työmarkkinoiden sääntely.

– Suomessa kasvussa kasvua ei estä rahoituksen puute vaan sääntely, byrokratia ja markkinoiden epävarmuus, sanoo Aspara.

Erityisesti työntekijöiden irtisanomisen vaikeus ja viranomaisten nihkeiksi koettu byrokratia vähentävät halua investoida.

Myös yrittäjyyden arvostuksen puute nousee esiin yhtenä kasvun jarruna.

Mielenkiintoista on, että vahvasti kasvuhakuiset yritykset kokevat työvoimakustannukset harvemmin merkittäväksi kasvun esteeksi kuin yritykset, joilla on maltillinen kasvutavoite.

Hallituksen keinot eivät vakuuta

Tutkimuksessa kysyttiin myös pk-yritysten mielipiteitä Orpon hallituksen toteuttamista kasvutoimenpiteistä. Yli puolet vastaajista katsoo, ettei mikään hallituksen tekemistä toimenpiteistä lisää merkittävästi yrityksen kasvu- ja investointihaluja.

Tehdyistä toimenpiteistä ainoastaan työntekijöiden irtisanomisen helpottamisen näkee lisäävän kasvu- ja investointihaluja yli kolmannes pk-yrityksistä.  

Lisäksi tutkimus selvitti pk-yritysten näkemyksiä sellaisista toimenpiteistä, joita Orpon hallitus ei ole toteuttanut.  Jopa noin kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi, että selvästi alempi, noin 15 prosentin yhteisövero lisäisi niiden kasvu- ja investointihalukkuutta. Lähes kaksi kolmasosaa arvioi myös kasvu- ja investointihalujen lisääntyvän, jos yrityksen voittojen ja osinkojen tuplaverotusta lievennettäisiin. Myös perintöveron poistamisen yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä näkisi lisäävän kasvu- ja investointihaluja noin 40 prosenttia yrityksistä.

Asparan mukaan tulokset kertovat siitä, että pk-yritykset pitävät Orpon hallituksen toimia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä.

– Esimerkiksi kahden prosenttiyksikön alennus yhteisöveroon ei valitettavasti tunnu pk-yritysten arjessa lainkaan riittävästi. Kasvu- ja investointihalujen kiihdyttäminen, ja kasvun esteiden poistaminen, vaatii rohkeampia tekoja ja uudistuksia myös valtiolta, hän tiivistää.