Franchising on yritysmuoto, joka sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin. Näin tiivistää Suomen Franchising-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki. Olennaista on, että yrittäjä on valmis sitoutumaan ketjun arvoihin ja toimintatapoihin.

– Pitää olla yrittäjähenkeä ja olla kiinnostunut yrittäjyydestä. Tärkeää on myös ymmärtää se, että ketjussa toimitaan yhteistyössä. Jos haluaa keksiä pyörän itse alusta asti ja opetella myös kantapään kautta, niin sellaiselle henkilölle tämä ei sovi. Tässä tehdään kiinteästi yhteistyötä ketjun kanssa ja asioita tulee valmiina.

Jos siis liikeidean kehitystyön haluaa hoitaa itse, kannattaa harkita oman, ketjuun kuulumattoman yrityksen perustamista. Jos puolestaan yhteisöllinen toiminta ja valmiit työkalut kuulostavat mielenkiintoiselta ratkaisulta, franchiseyrittäjyys on Vastamäen mukaan hyvä valinta.

– Tämä sopii sellaisille, joilla on yrityshenkeä muttei yritysideaa ja jotka ottavat riskejä maltillisemmin ja arvostavat ketjun tukea.

Yrittäjäksi lähtö vaatii useimmiten investointia. Vastamäki kertoo, että ketjuyritysten hintahaarukka on laaja ja tarjolla on erihintaisia vaihtoehtoja. Myös yrittäjien ikähaarukka, koulutustaso ja kulttuuritaustat vaihtelevat paljon. Ketjuyrittäminen voi olla esimerkiksi tapa kotoutua Suomeen, ja se sopii hyvin maahanmuuttajille. Tuen lisäksi ketjut tarjoavat usein myös perehdyttämistä.

Yhteensä suomalaisissa franchiseketjuissa toimii noin 5 000 yrittäjää. Ketjuyrittäjyyden suosio kasvaa vuosittain.

– Franchising on siitä mielenkiintoinen yrittämisen muoto, että eri suhdanteissa sillä tuntuu menevän keskivertoa paremmin. Nyt kun talous on nousussa, ala kasvaa keskimäärin 8–9 prosentin luokkaa vuodessa, Vastamäki arvioi.

Määräaikainen sopimus tuo vapautta

Vastamäen mukaan franchiseyrittäjyydessä hyvää on myös se, että se pohjautuu sopimuksiin. Keskimäärin niiden kesto on viisi vuotta. Se voi olla yrittäjälle hyvä reitti siirtyä eläkkeelle tai nuorelle tapa kokeilla yrittäjyyttä. Kun sopimus päättyy, yrittäjä voi esimerkiksi siirtyä uudelle alalle, lopettaa yritystoiminnan tai jatkaa ketjun yrittäjänä.

Laajemmin tarkasteltuna franchiseyrittäjyydellä on myös vaikutusta kansantalouteen.

– Franchising työllistää keskimäärin seitsemän henkilöä per yksikkö. Sillä on hyvä työllistämispotentiaali ja yhteiskunnallista merkitystä. Noin 100 000 henkilöä työllistyy franchisesektorin kautta. Kun kasvu on vauhdikasta, syntyy uusia työpaikkoja. Tämä on noin 5,5 miljardin euron luokkaa oleva liiketoimintamalli.

Franchiseketjuissa on myös paljon vientipotentiaalia. Nykyään kotimaisia ketjuja toimii noin 30 maassa. Ulkomaille ovat lähteneet esimerkiksi M Room ja Hesburger. Kotipizza puolestaan ilmoitti joulun tienoilla lähtevänsä ulkomaille vuonna 2018 uudella No pizza -konseptilla.

Alalle syntyy tasaisesti uusia ketjuja, ja yhä useampi niistä tähyää ulkomaille. Yrittäjien ajatusmaailma on jo lähtökohtaisesti erilainen, Vastamäki arvioi.

– Nyt kun tulee uusia aloittavia ketjuja, erona perinteisiin kauan toimineisiin franchiseyrittäjiin on se, että jo alkumetreillä mietitään maailmaa globaalina markkinana. Yrittäjät pohtivat liiketoimintastrategiassaan, miten maailma valloitetaan. Uskon, että se povaa kansainvälistymispyräystä jossain kohtaa.

Lue myös:

Iso ketju jäi toiseksi ‒ franchising-yrittäjyys vaihtui omaan myymälään‍

Yrityksen perustamisopas‍