Pohjola Vakuutukselle ilmoitettujen yritysten omaisuuden ja toiminnan vahinkojen määrä on laskenut tasaisesti viime vuosien aikana: vuodesta 2020 lähes kolmanneksella.

Vahinkojen kokonaismäärä laski myös vuonna 2024, mutta suurvahingoissa, eli yli 300 000 euron vahingoissa, tapahtui merkittävää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Yritysten omaisuuden suurvahinkojen määrä kasvoi viime vuonna 60 prosenttia ja korvausmeno 74 prosenttia vuodesta 2023. 

– Kasvu vaikuttaa dramaattiselta, mutta vuonna 2023 suurvahinkoja sattui itse asiassa poikkeuksellisen vähän. Viime vuosi oli siis suurvahinkojen osalta paluu normaaliin, Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluiden johtaja Mikko Filppula sanoo.

Vahinkoja aiheuttivat vuonna 2024 kovat pakkaset, luonnonilmiöt, asiakkaan oma toiminta, tahallinen vahingonteko sekä ajoneuvoista lähteneet palot.

– Erityisesti sähkölaitteiden tai -asennusten aiheuttamien palovahinkojen määrä on kasvanut, Filppula kertoo.

Turvaa yritystoiminta oikeilla vakuutuksilla.‍

Ilmastonmuutos, saneerausvelka ja kyberuhat lisäävät tulevaisuudessa yritysten riskejä 

Yritysten vahinkomäärään ei ole odotettavissa merkittävää käännettä tämän vuoden aikana. Taantuma ja sitä seurannut verkkainen talouskasvu ovat kuitenkin vaikuttaneet suomalaisyritysten valmiuteen investoida saneeraukseen sekä uuteen tekniikkaan ja laitteisiin. 

– Säästäminen saneeraus- ja ylläpidollisista toimenpiteistä kasvattaa riskejä. Pahimmillaan väärästä paikasta säästämällä riskeeraa yritystoiminnan jatkuvuuden, Filppula varoittaa. 

Vaikka yritysten omaisuusvahinkojen määrä on laskenut viime vuosina lupaavasti, tulee niin vakuutusyhtiöiden kuin yritystenkin varautua muuttuvaan maailmantilanteeseen ja uudenlaisiin riskeihin. 

Talouden ja geopolitiikan lisäksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja myrskyt, vaikuttavat jo nyt suomalaisyritysten toimintaan ja riskeihin. 

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole vain tulevaisuuden riskejä, vaan todellisuutta, ja niihin tulee varautua jo nyt. Lisäksi etenkin huoltovarmuuteen liittyvien yritysten on varauduttava myös erilaisiin kyberuhkiin. On mahdollista, että tulevaisuudessa esimerkiksi haittaohjelmilla voidaan aiheuttaa koneiden ja laitteiden mekaanista rikkoutumista. Jatkuvuussuunnittelu on riskienhallinnassa aivan avainasemassa, Filppula painottaa. 

Fyysistä työtä tekevillä suurin työtapaturmariski

Kun suomalaiset siirtyivät vuonna 2020 joukolla etätöihin koronapandemian vuoksi, näkyi se myös Pohjola Vakuutuksen työtapaturmavakuutusten‍ tilastoissa. Ensimmäisinä koronavuosina työtapaturmien määrä laski merkittävästi, mutta sittemmin työtapaturmien määrä on kääntynyt nousuun. 

Työpaikalla tapahtuneiden vahinkojen määrä on kuitenkin edelleen alle pandemiaa edeltäneen tason, kun taas työmatkalla sattuneiden vahinkojen määrä on palannut aiemmalle tasolle. Vuonna 2024 vahinkojen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.

Yleisimmät työtapaturmat liittyvät liikkumiseen, kuten liukastumiseen ja kompastumiseen. Ammattiryhmistä fyysistä työtä tekevät, kuten rakennusalan ammattilaiset, ovat korkeimmassa tapaturmariskissä.

– Toisaalta työtapaturma voi osua kenen tahansa kohdalle esimerkiksi matkalla töihin. Vakavat vahingot, kuten liikenneonnettomuudet, ovat onneksi harvinaisia, Filppula sanoo.