Oluttehtaan pitkän perinteen lopettaminen herätti voimakkaita tunteita Torniossa.

- Otti rajusti päähän, Tornion panimon toimitusjohtaja, panimomestari Kaj Kostiander muistelee vuotta 2010.

Oluen tekeminen lopetettiin tuolloin Torniosta. Samalla tontilla 137 vuotta toiminut panimo oli ehtinyt kokea kaikenlaista kieltolaista ja maailmansodista 1960-luvulla kehitettyyn Lapin Kulta -olueeseen, joka siivitti sen merkittävään kasvuun.

Kostiander ei liittynyt Lapin Kullan tehtaaseen millään tavalla, mutta hän toimi Torniossa aluekehitystehtävissä. Kostianderin missiona oli luoda alueelle hyviä juttuja ja uusia asioita.

- Koska halusin säilyttää sekä olutkulttuurin että pitkän perinnön Torniossa, päätin lähteä itse tekemään asialle jotain, Kostiander muistelee.

Vaikka ei nautiskelijaa kummempi oluiden harrastaja tuolloin vielä ollutkaan, hän tarttui härkää sarvista.

Muuta evästeasetuksiasi

Kostiander alkoi yhdessä panimokiinteistön ostaneen yrittäjän kanssa suunnitella uutta toimintaa ja hankki oululaisen Sangen Oy:n kumppaniksi. Sangen järjesti rahoitusta ja pyysi Kostianderia ottamaan panimon rakentamisen ja johtamisen pienellä omistusosuudella kontolleen.

Tornion pienpanimon toiminta aloitettiin vuonna 2016.

Koulutettuja panimomestareita ei Suomessa juuri ole. Niinpä Kostianderin oli ryhdyttävä tähänkin toimeen itse. Hän haki oppinsa Berliinistä.

- Siinä oli hauskaa jatkumoa sinänsä, että Lapin Kullan kehittänyt panimomestari Leo Andelin oli valmistunut samasta koulusta vuonna 1962, Kostiander kertoo.

Vakuutuksista turvaa

Pienpanimon pystyyn pistäminen entisen suurteollisuuden tilalle tarkoitti uuden laitteiston hankkimista. Myös muun muassa ilmanvaihto, sähköistys ja energianlähteet oli mietittävä alusta asti.

Laitekeskeisenä toimintana panimon perustaminen vaatii isoja investointeja, jotka kannattaa toki turvata siltä varalta, että jotain odottamatonta sattuu.

- Vakuutimme heti niin laitteiston, toiminnan kuin henkilöstön. Meillä on ollut vuosien varrella henkilökohtaisena apurina Pohjola Vakuutuksen Pekka Saarinen, joka miettii yksilöidysti juuri meille sopivat vakuutusratkaisut.

- Pekka sanoo suoraan, mitä asioita kannattaa vakuuttaa, mitä taas ei. On mahtavaa saada palvelua asiantuntevalta ihmiseltä, joka ei vain pyri myymään maksimimäärää vakuutuksia vaan oikeasti kuuntelee ja auttaa asiakasta, Kostiander kiittelee.

Keskeytysvakuutus takaa sen, että jos vaikkapa tulipalo tekee tuhojaan tai höyrykeitin paukahtaa, tyhjän päälle ei pudota toiminnan tyssäämisen vuoksi.

- Monet laitteistamme ovat sellaisia, ettei niitä tuosta noin vain vaihdeta, vaan uuden saaminen kestää. Toki pyrimme kunnossapidolla ja säännöllisellä huollolla varmistamaan, ettei toiminta ainakaan laiterikon vuoksi seisahtuisi, Kostiander kertoo.

- Täytyy koputtaa puuta, mutta toistaiseksi sähkökatkoksia kummempaa ei ole sattunut, hän jatkaa.

Tosin sähkökatkokin voisi olla yli vuorokauden kestäessään kohtalokas, sillä se saattaisi pilata isoja eriä käymisvaiheen oluita.

Tornion Panimo

Henkilöstö pidetään terveenä ja tyytyväisenä

Työturvallisuudesta huolehditaan panimossa pieteetillä. Keittämössä käsitellään kuumia nesteitä ja kattilat pestään vahvoilla kemikaaleilla. Työntekijät käyttävät suojavisiirejä ja -vaatteita hanskoineen.

Jokainen läheltä piti -tilanne kirjataan, niistä keskustellaan ja otetaan opiksi.

Tornion panimon kymmenpäinen henkilöstö on vakuutettu paitsi työ- myös vapaa-ajan osalta.

- Haluamme varmistaa, että tapaturman hetkellä hoitoon pääsee viipymättä. Työmme on sen verran spesifiä, ettei sairauspoissaolon ajaksi sijaisia napata ihan tuosta vain. Lähes poikkeuksetta työntekijämme ovat meillä koulutettuja, toimitusjohtaja taustoittaa.

- Ylipäätään henkilöstö on toimintamme ydin. Haluamme panostaa siihen, että ihmiset pysyvät terveinä ja tyytyväisinä, hän jatkaa.

Ajan tasalla olevat vakuutukset turvaavat jatkuvuutta ja takaavat panimomestarin rauhalliset yöunet.

- Kun pöydällä on koko ajan sekä viiden vuoden visioita että arkipäivän polttavia pikkujuttuja, ei oikein enää ehdi tai jaksa kantaa ylimääräistä huolta miettimällä, että mitäpä jos. Rauhoittaa mieltä, kun tietää, että vakuutukset ovat kunnossa, Kostiander summaa.

Kaj Kostiander

Ydintuote pysyy

Panimot rakennetaan usein vesilähteiden äärelle. Tornion panimokin nököttää joen varressa mutta käyttää oluen tasalaatuisuuden takaamiseksi paikallista pohjavettä. Raaka-aineet ovat hiivaa ja humalaa lukuun ottamatta kotimaisia.

Oluen valmistuminen ottaa aikansa.

- Kaikki alkaa keittämöstä. Siellä rouhitaan maltaat, mäskätään niistä sokerit, maut ja värit, keitetään liemi steriiliksi ja maustetaan humalalla. Keittämisprosessi on yhden työvuoron mittainen, mutta käymisprosessi ja oluen kypsyminen vie viikkoja, Kostiander kertoo.

Tornion panimossa valmistetaan kerrallaan toistakymmentä erilaista olutta.

- Tuotekehitys ja sitä kautta vaihtuvuus on pienpanimon vahvuus. Mutta yhtä emme vaihda: Leo Andelinin 60-luvun reseptiikkaan perustuvaa Lapland Original Lageria. 82-vuotias Andelin käy edelleen viikoittain panimollamme maistelemassa, että tuote on kohdillaan, Kostiander kehaisee.

Tällä hetkellä Tornion panimo valmistaa vuodessa noin puoli miljoonaa litraa olutta. Sitä myydään sekä suurimmissa ruokakaupoissa että ravintoloissa ympäri maan.

- Liikevaihtomme kasvoi viime vuonna kuusitoista prosenttia ja edelleen olemme kasvukäyrällä. Tavoitteenamme on nousta suureksi pienpanimoksi ja pysyä tiukasti Tornion maaperällä, toimitusjohtaja tiivistää tulevaa.

Olutkulttuurilla menee nykyään hyvin.

- Olut on valtavan monipuolinen juoma, joka sopii ruoan rinnalle jopa viiniä paremmin. Keskikalja-ajattelusta on päästy ja ravintoloista alkaa jo löytyä olutsuosituksia kullekin ruoalle, panimomestari iloitsee.