Yritysten vientinäkymät näyttävät positiivisilta sumusta huolimatta. Keskuskauppakamarin tuoreen vientikyselyn mukaan 71 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan vuonna 2022. Koronan väistyessä suomalaiselle osaamiselle on avautunut talouden kasvun, mittavien elvytystoimien ja vihreiden hankkeiden myötä valtavasti uusia markkinamahdollisuuksia.

Vastausten mukaan yritysten vientiä haittaavat eniten logistiikkaan ja hankintaan liittyvät ongelmat. Yritykset arvioivat erityisesti kuljetushäiriöiden, kasvavien kulujen, tuotantoketjuhaasteiden ja osaajapulan haittaavan vientiä. Kyselyn mukaan myös suurvaltajännitteet, pakotteiden uhka ja Venäjän toiminta lähialueilla vaikuttavat vientiyritysten toimintaan.

Ministeri Mika Lintilä nosti Suuri Vientipäivä -tilaisuudessa esille myös kasvun esteitä. Ministeri yhtyi laajaan ja syvään huoleen osaavan työvoiman saatavuudesta Suomessa, mikä on muodostumassa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn esteeksi. Suomi tarvitsee kipeästi osaajien maahanmuuttoa. Toimia tämän eteen on jo tehty ja lisää on luvattu. Yritysten näkökulmasta toimia oleskelulupaprosessien nopeuttamiseksi tarvitaan pikaisesti.

Epävarmuudesta huolimatta maailma on täynnä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Niiden konkretisoituminen kaupaksi vaatii kovaa työtä. Apua on kuitenkin tarjolla kotimaassa ja maailmalla. Alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti ulkoministeriöstä palautti osallistujien mieleen Team Finland -verkoston palvelut sekä suurlähetystöjen ja FinnCham-verkostojen tuen yrityksille kohdemaissa. Vaskunlahti totesi viennin vaativan sitkeyttä, minkä vuoksi suhteiden rakentaminen on tärkeää. Suhteita rakennetaan läsnäololla. Suomella on laaja edustustoverkko, ja erityisasiantuntijat tarjoavat tietoa ja verkottavat yrityksiä.

Geopolitiikan riskit puhuttavat

Suuren Vientipäivän geopoliittiset puheenvuorot kiinnostivat. EU-yliopiston professorin Alexander Stubbin mukaan sekavuus ja rauhattomuus määrittelevät kuluvaa vuosikymmentä. Valta on monissa käsissä ja vallan käyttäjä vaihtelee asian mukaan. Aseina voidaan käyttää teknologiaa, dataa, kauppaa, kulttuuria tai ilmastoa.

”Luulimme elävämme maailmassa, jossa teknologia tuo meitä yhteen, mutta nyt se ajaa meitä erilleen. Esimerkkeinä tästä ovat informaation nopeus, disinformaation levittämisen helppous tai hybridivaikuttaminen. Maailma elää uutta, sekavaa aikaa, jossa valta tulee olemaan monissa käsissä. Se kuka tulee hallitsemaan teknologiaa – tekoälyä, dataa ja robotiikkaa – käyttää myös valtaa”, Stubb toteaa.

Mika Aaltolan mukaan geopolitiikan vanhat pelot nousivat pintaan viimeaikaisia tapahtumia seuratessa. Pitkään ajateltiin, että suurvallat normalisoituvat eivätkä ne sotilaallisin keinoin vahvista asemiaan. Aaltola pohti Venäjän nykytilaa todeten, että maassa on palattu nostalgiseen suurvaltahistoriaan. Maassa ei ole oppositiota, joka haastaisi nykyistä vallankäyttöä.

Vientiä edistetään uusin tavoin – yhteistyössä

Kansainvälistyessään yritykset tarvitsevat julkisen sektorin tukea. Ministeri Lintilä muistutti, että Business Finland myöntää Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta vuoteen 2023 mennessä jopa 530 miljoonaa euroa tukea yrityksille. Suurimmat haut koskevat energiajärjestelmän murrosta, teollisuuden sähköistämistä ja kiertotaloutta. Ministeri muistutti myös EU-maiden elvytysinvestoinneista sekä eri puolella maailmaa käynnissä olevista suurista hankkeista. Tietoa näistä löytyy Team Finland Market Opportunities -palvelusta. Markkinoita ja mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja tuotteille on rajattomasti.

Vastuullisuuden merkitys korostuu yritysten kasvun ja kansainvälistymisen varmistajana. Vaatimukset sidosryhmiltä ja lainsäätäjiltä voimistuvat. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen muistutti vastuullisuuden olevan UPM:lle ajattelutapa ja tärkeä kilpailutekijä. Bio-alkuisten tuotteiden kehittäminen on toiminnan ytimessä. UPM:n työ kestävän kasvun edistämiseksi on lupaus asiakkaille, mutta myös yhteiskunnalle.

Vastuullisuuden osalta on käynnissä kiehtova globaali kilpailu, jossa suomalaisilla yrityksillä on kaikki edellytykset erottautua joukosta, totesi Upright Projectin Annu Nieminen puheenvuorossaan. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan 84 prosentilla yrityksistä on painetta uudistaa alihankintaketjuansa kasvaneiden vastuullisuusvelvoitteiden myötä.

Usein kuulemme, että ruotsalaiset valloittavat maailmaa suomalaisia paremmin. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin paneelissa kuultiin, miten ruotsalaiset yritykset panostavat vahvaan yrityskulttuuriin, myyntiin ja markkinointiin. Verkottuminen maailmalla on ruotsalaisten DNA:ssa. Moni jäi keskustelun päätyttyä pohtimaan, voisivatko suomalaiset viimein ottaa oppia läntisen naapurin maailmanvalloitusperiaatteista.

Epätasaista kehitystä, uusia mahdollisuuksia

Talouden elpyminen koronapandemiasta on ollut epätasaista. Kasvanut kulutuskysyntä sekä energian ja kuljetusten kohonneet hinnat nostavat inflaatiota. Maailmantalouden kasvu on hidastunut viime vuoden 5,5 prosentista 4,4 prosenttiin. Eniten on kärsinyt palvelusektori. Myös toimitusketjuissa on ollut ongelmia. WTO:n neuvottelut koskien sähköistä kauppaa ja ympäristökysymyksiä etenevät hyvin. Palveluiden kotimaisen sääntelyn sopimus saatiin valmiiksi vuonna 2021.

”WTO:n uudistaminen ei tapahdu hetkessä, mutta se tulisi tehdä ja siihen tulisi sitoutua”, totesi Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n apulaisjohtaja Damien Bruckard.

Kiinan markkinat ovat yhä tärkeät yrityksille.  Saksalaiset yritykset suhtautuvat uuteen vuoteen toiveikkaasti ja sitoutuminen Kiinaan on edelleen lujaa.  Kiinan talouspolitiikan suuntaukset kohti ”omavaraisuutta” näyttävät kuitenkin jättäneen jälkensä: tasa-arvoisen kohtelun puutteesta on tullut merkittävin sääntelyhaaste saksalaisten yritysten liiketoiminnalle Kiinassa, sanoi Jens Hildebrandt Saksalais-Kiinalaisesta Kauppakamarista.

Yritykset joutuvat harkitsemaan toimitusketjuja uudesta näkökulmasta. Ne punnitsevat eroja alueellisten ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen välillä tilanteessa, jossa kustannukset nousevat ja jossa merkkejä deglobalisaatiosta alkaa näkyä. Aiemmin kiinnostavilta Aasian markkinoilta siirrytään Baltian maihin ja muille lähialueille, jolloin pohjoisesta tulee uusi liikenteen keskus. Pohjoiseen Eurooppaan investoidaan jatkossa massiivisia summia. Suomi hyötyy tulevista muutoksista ennen kaikkea maantieteellisen asemansa ansioista, painotti Jens-Christian Pastille Rödl & Partner Asianajotoimistosta.

OP Yrityspankki toimi Suuri Vientipäivä -tilaisuuden pääyhteistyökumppanina. Suuri Vientipäivä järjestetään jälleen ensi vuonna 7.2.2023.