Aurinkoenergia pienentää omakotiasukkaan sähkölaskua – näillä vinkeillä aurinkosähkön hankinta onnistuu
Lisää aiheesta
Kun talon katolle kiinnitetään aurinkopaneelit, energiayhtiöltä ostettavan sähkön tarve vähenee. Kysyimme asiantuntijalta, mitä aurinkosähköä tuottavasta järjestelmästä pitää tietää.
Aurinkopaneelit kiiltelevät yhä useamman omakotitalon katolla. Pitäisikö itsekin hankkia?
Tätä pohtii moni nyt, kun elämisen ympäristövaikutukset ovat luupin alla. Pelkästään asumisesta kertyy noin kolmasosa suomalaisten hiilijalanjäljestä.
Yksi tapa vähentää päästöjä on aurinkosähkö. Siinä omakotiasukas tuottaa itse ympäristöä säästävää uusiutuvaa energiaa, ja samalla sähkölasku pienenee.
Millainen investointi aurinkosähkö on?
Aurinkosähkön kysyntä on kasvanut viime vuosina osaltaan siksi, että järjestelmät ovat halventuneet. Hankintahintaan vaikuttaa järjestelmän koko, kokoon puolestaan oma sähkönkulutus.
Valtion kestävän kehityksen yhtiössä Motivassa asiantuntijana työskentelevä Teemu Kettunen kehottaa varautumaan tulevaan ja valitsemaan hieman isomman järjestelmän kuin tällä haavaa tarvitsee: muutaman vuoden päästä omakotiasukas saattaa esimerkiksi ajaa ladattavalla hybridillä tai siirtyä öljylämmityksestä lämpöpumppuun.
Nämä lisäävät sähkönkulutusta, mutta aurinkosähköjärjestelmää ei välttämättä heti uusita: sen käyttöikä on pitkä, helposti 25 vuotta. Asennustyöt useina eri kertoina myös maksavat suhteellisesti enemmän kuin asentaminen kerralla.
– Siksi pieni ylimitoittaminen voi olla mielekästä, Kettunen sanoo.
Omakotitaloissa aurinkopaneelien kokonaisteho on yleensä vähintään 3 kilowattia. Jos siis on aikeissa investoida 3 kilowatin järjestelmään, saattaakin 5 kilowatin järjestelmä olla järkevämpi. Sellainen maksaa Kettusen arvion mukaan 7 000–8 000 euroa asennettuna.
Paljonko omakotiasuja hyötyy aurinkosähköstä?
Hyöty riippuu paljolti siitä, miten suurta sähkönkulutus on ja mihin kellonaikaan se ajoittuu.
Osa ajattelee, ettei aurinkosähköä juuri kerry Suomessa. Todellisuudessa Etelä-Suomessa aurinkosähköä syntyy suurin piirtein saman verran kuin Pohjois-Saksassa, Pohjois-Suomessakin vain vähän vähemmän. Tuotanto tosin painottuu kesäkuukausiin.
– Vanhassa sähkölämmitteisessä omakotitalossa aurinkosähköä pystyy hyödyntämään sillä tavalla, että se alkaa olla taloudellisesti mielekästä. Yleensä tällaisessa kohteessa sähkönkulutus on 15 000 kilowattituntia tai enemmän, Kettunen sanoo.
– Uusissa taloissa aurinkosähköjärjestelmä voi kannattaa jo hieman pienemmällä sähkönkulutuksella, koska niissä on koneellinen ilmanvaihto, joka kuluttaa sähköä myös kesäisin päiväaikaan.
Takaisinmaksuaikaa laskiessa hankintahinnan lisäksi on huomioitava esimerkiksi lainan korko, muutokset sähkön hinnassa ja se, paljonko aurinkosähköä pystyy käyttämään. Motivan laskelmissa 5 kilowatin järjestelmän takaisinmaksuaika vaihtelee erilaisilla muuttujilla 9–24 vuoden välillä.
Kun omakotiasukas selvittää sähköyhtiöstä päivittäisen sähkönkulutuksensa tuntitasolla, aurinkosähköjärjestelmiä myyvät yritykset pystyvät arvioimaan, mikä on paras vaihtoehto.
Miten ylijäämäsähkön voi hyödyntää?
Jos aurinkosähköä kertyy enemmän kuin sitä pystyy käyttämään, ylijäämäsähkö siirtyy sähköverkkoon. Tästä energiayhtiöt maksavat kitsaasti, joten sähkön myynnillä omakotiasuja ei rikastu. Kaikki sähköä myyvät yhtiöt eivät osta ylijäämäsähköä, mutta useimmat ostavat. Energiaviraston sahkonhinta.fi-sivustolta pystyy vertailemaan sähkön hintaa ja tarkistamaan, mitkä yhtiöt ostavat aurinkosähköä omakotiasukkaiden kaltaisilta pientuottajilta.
Aurinkoenergiaa on myös mahdollista varastoida akkuihin myöhempää käyttöä varten, mutta toistaiseksi varastointi on melko tyyristä. Akkuja on lähinnä mökeillä, jotka ovat sähköverkon ulkopuolella.
Tärkeää hankkeen onnistumisessa on, että aurinkopaneelit on sijoitettu oikein, sillä jo pienet varjostukset heikentävät paneelien toimintaa. Tuottavimpia ovat paneelit, jotka on suunnattu etelään noin 40 asteen kulmassa.
Jos osan paneeleista suuntaa itään ja osan länteen, aurinkosähköä saa tasaisemmin aamusta iltaan kuin katolla, jossa paneelit ovat vain etelään. Järjestelmän taloudellinen kannattavuus voi olla itä–länsi-suuntauksella yhtä hyvä kuin eteläsuuntauksella.
Lähteenä on käytetty myös Janne Käpylehdon kirjoittamaa kirjaa Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (Into, 2016).
Lue lisää aurinkosähköstä.
Lue myös: Nyt on hyvä aika tehdä energiaremontti – Lue, minkälaisia tukia siihen voi saada