– Keskimäärin puolet sähkölämmitteisen pientalon kulutuksesta menee tilojen lämmittämiseen, kolmannes lämpöisen veden lämmittämiseen ja loput kodin sähkölaitteiden käyttöön, toteaa Helenin energia-asiantuntija Markku Mannila.

Mannilan mukaan uudemmissa taloissa luku on pienempi ja vanhemmissa suurempi. Mitä energiatehokkaampi talo, sen vähemmän sitä tarvitsee lämmittää. Mutta joka tapauksessa pientaloissa suurin osa energiasta kuluu vuositasolla asunnon lämpimänä pitämiseen.

Mikäli talon energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota rakennusvaiheessa enemmän, on suuri osa hoidettu sillä. Vanhemmissa taloissa oikeanlaiset säädöt vaativat enemmän aikaa ja vaivaa.

Sähköä kuluu erityisesti talvella

Energiankulutus on Suomen sääoloissa korkeimmillaan luonnollisesti talvella. Asuntojen viilentäminen ei helteellä vie juurikaan energiaa. Karkeasti voidaan sanoa, että ilmalämpöpumpulla viilentäminen maksaa noin 30 euroa kesässä. Lämmittämisessä summa on moninkertainen.

– On tärkeää ymmärtää se, mihin energia (lämpö) katoaa. Suurin osa siitä menee ulos rakenteiden kautta ja kolmannes häviöstä syntyy ilmanvaihdosta. Rakenteet ovat mitä ovat, mutta esimerkiksi ilmanvaihtoon voi itse vaikuttaa, kertoo Markku Mannila.

Lattialämmitys on hyötysuhteeltaan kaikkein huonoin. Pääsääntöisesti rakenne toimii jarruna lämmön karkaamiselle, mutta lattiarakenteissa oleva vesikiertoinen tai sähköllä toimiva lämmitys vuotaa lämpöä suoraan talon ulkopuolelle. Siksi lattialämmitys kannattaa pitää niin pienellä kuin mahdollista. Lisäksi lattialämmityksen säätökyky on huono ja lämpötila säätyy hitaasti.

Ilmanvaihto varastaa lämmön

Erityisesti talvella ilmanvaihto on keskeinen asia sähkön säästämisessä. Ilma vaihtuu kylmällä säällä helpommin. Mikäli talossa ei ole ilmanvaihtokonetta, kannattaa räppänät ruuvata pienemmälle. Kylmällä ilmalla kannattaa huolehtia siitä, että ilma ei vaihdu turhaan.

– Tämä liittyy myös kodin lämpötilaan yleisesti. Jos nostat ilman lämpötilan 23 asteeseen, niin voi tuntua helposti siltä, että on raskas hengittää. Sen seurauksena haluat taas lisää ilmaa ja kierre on valmis.

Suositeltava sisälämpötila on 20-21 astetta, mikä saattaa tuntua monesta viileältä. Parin asteen laskuun kuitenkin tottuu nopeasti ja kotona ei välttämättä tarvitse kulkea talvella pelkässä t-paidassa.

Erityisesti pienemmissä asunnoissa lämmitetään usein liian kanssa. Kun työ- ja koulupäivien jälkeen asunto täyttyy ja elämä alkaa lämmittää taloa, saattaa lämpötila nousta helposti muutamalla asteella.

– Ihmiset, televisio, uuni ja muut laitteet tuottavat paljon lämpöä, selventää Helenin Mannila.

Lämpöpumppu takoo halpaa lämpöä

Pientaloissa yleistyneet ilmalämpöpumput ovat Mannilan mukaan hyötysuhteeltaan hyviä laitteita. Lähtökohtaisesti ilmalämpöpumpun lämpökerroin on vuositasolla kaksi, mikä tarkoittaa sitä, että se tekee keskimäärin kaksinkertaisen määrä energiaa kuin sen käyttäminen kuluttaa.

Kovien pakkasten ja lämpöpumppujen yhteispelistä puhutaan paljon ja useimmiten kuulee, ettei lämpöpumppua pitäisi käyttää enää silloin kun pakkanen painuu muutaman asteen alapuolelle. Helenin energia-asiantuntija Markku Mannila on kuitenkin toista mieltä.

– 25 pakkasasteeseen saakka pumput toimivat pääsääntöisesti hyvin. Pahimmillaankin ne toimivat samalla hyötysuhteella kuin sähköpatterit. Parhaat toimivat hyvin jopa -30 asteessa.

Mannila kuitenkin kehottaa tarkistamaan pumpun ohjekirjasta valmistajan ohjeet, sillä osa pumpuista ei välttämättä ole tarkoitettu Suomen lämpötilavyöhykkeille. Laitekohtaiset suositukset löytyvät pumpun ohjekirjasta tai itse pumpun sisäyksiköstä.

Ilmalämpöpumpun oikeanlainen käyttö on edellytys sille, että se säästää lämmityskustannuksissa. Nyrkkisääntö on se, että pumppu säädetään puhaltamaan 3-5 astetta lämpimämpää kuin muut lämmönlähteet.

Jos tavoiteltu lämpötila on 21 astetta, kannattaa sähköpatterien termostaatti säätää 17-18 asteeseen. Tällöin ilmalämpöpumppu tekee pääsääntöisen työn j muut lämmönlähteet pitävät perustason yllä.

– Jos huoneen lämpötila laskee kylmän ilman vuoksi, niin nostetaan ensi pumpun asetusta ja sitten tarvittaessa muiden. Kun ilma lauhtuu, toimitaan toisin päin.

Ostettu puu ei välttämättä säästäväisen valinta

Lämpöpumput ovat energiatehokkaita lämmitysratkaisuja ja niihin liitettynä lattialämmityskin on toimiva ratkaisu. Takan polttaminen lämmitysmielessä ei saa Mannilan varauksetonta kannatusta.

– Jos ajatellaan asiaa puhtaasti kukkaron kannalta, niin ostetun puun polttaminen on monesti kalliimpaa kuin sähköllä lämmittäminen.

Helenin Markku Mannila ymmärtää puun polttamisen silloin jos sitä on saatavilla vaikka omilta mailta, jolloin kuution hinta on pieni. Ostettuna heittomotillinen puuta saattaa maksaa suurissa kaupungeissa 50-60 euroa. Se tuottaa täysin kuivana noin 600 kilowattituntia energiaa, mutta kosteana vähemmän.

– Kun puita säilytetään räystään alla ja poltetaan märkänä, niin lämpötila ei nouse riittävästi ja energiaa kuluu puun kosteuden haihduttamiseen. Se voi tulla äkkiä todella kalliiksi.

Kylmällä kaudella tuntuu usein siltä, että lattian rajassa vetää, minkä vuoksi varpaat tuppaavat palelemaan. Mannila tietää, että kyse ei välttämättä ole siitä, että lattia olisi huonosti tehty tai eristetty.

– Ikkunan lähialue imee lämpöä ulos, sillä ikkuna on monin verroin huonompi eristämään kuin muut rakenteet. Siksi ikkunan alla pitäisi olla pieni lämmön lähde. Se estää kylmän ilman valumisen lattialle.

Mannila muistuttaa vielä loppuun, että veden lämmittämine kuluttaa yllättävän paljon energiaa. Viidentoista minuutin suihku kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin saunan lämmittäminen.

​

Viisi vinkkiä, joilla säästät talvikaudella sähkölaskussa

– Säädä sisälämpötila 20-21 asteeseen

– Lattialämmitys mahdollisimman pienelle

– Käytä ilmalämpöpumppua oikein

– Muista tarkistaa ilmanvaihto oikealle tasolle

– Käytä lämmintä vettä maltilla

​