Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn viimevuotisen Asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomessa on reilut 45 000 ASO-asuntoa, joista 44 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Tampereen alueella näitä asuntoja on 12 prosenttia, Turussa yhdeksän ja Jyväskylässä kuusi prosenttia.

ARAn mukaan ASO-asunto on hyvä valinta etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan ja vapaarahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot ovat kalliita muuhun maahan verrattuna.

ARAn selvitysten mukaan ASO-asuntojen käyttövastike on pääkaupunkiseudulla jopa 40 prosenttia edullisempi markkinavuokriin verrattuna. Muualla Suomessa ASO-asuntojen edullisuus kaventuu 10 prosenttiin.

– ASO-yhtiöiden hintatasossa on suuriakin eroja. Edullinen on esimerkiksi Helsingin kaupungin Haso, jonka kustannukset ovat huomattavasti muita yhtiöitä edullisemmat ja yksityisiin vuokra-asuntoihin verrattuna erittäin kilpailukykyiset erityisesti Helsingin suosituimmilla alueilla, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.

Beurlingin mukaan ASO-asuntojen saatavuus pääkaupunkiseudulla on tyydyttävä.

– Halutuimpiin paikkoihin, kuten Helsingin Jätkäsaareen voi joutua jonottamaan jopa 7-8 vuotta, mutta Espoon tai Vantaan alueelta ASO-asuntoja löytyy ilman pitkää jonottamista, hän sanoo.

Miten ASO-asunto hankitaan?

Asumisoikeusasunnon voivat hankkia kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Asumisoikeusasuntoihin ei ole tulorajoja, mutta hakija ei saa omistaa alueella omistusasuntoa eikä hänellä saa olla varoja sellaisen hankkimiseen. Varallisuusrajat eivät koske yli 55-vuotiaita hakijoita.

Sopimus ASO-asunnosta tehdään asumisoikeustalon omistajan ja asumisoikeuden saajan välille. Asumisoikeuden saajan on maksettava talon omistajalle asumisoikeusmaksu, joka on yleensä 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Asumisen aikana asukas maksaa asunnosta kuukausittain käyttövastiketta. Asunnon kunnossapidosta vastaa talonomistaja. Asukas voi tehdä asuntoon kunnossapito- ja korjaustöitä ilmoittamalla niistä omistajalle.

– Mikäli haluaa omistusasumisen asumisvarmuuden, muttei halua sijoittaa omistusasuntoon verrattuna suurta pääomaa omaan asuntoonsa, ASO-asunto on hyvä valinta. Lisäksi jos haluaa varmistaa, että alkupääoma ei alene markkina-arvon mahdollisessa alamäessä, ASO-asunto puolustaa paikkaansa. Myös asumiskustannusten kehitys omistusasuntoon verrattuna on hallittua. Taloudellisesti tuottavana sijoituksena ASO-asuntoa ei voi pitää, Beurling toteaa.

Helppo ja joustava vaihtoehto

Jos haluaa luopua ASO-asunnosta, asukas saa takaisin asuntoon sijoittamansa asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Mahdollisten muutostöiden hyvityksestä tulee neuvotella isännöitsijän kanssa. Asunnon irtisanomisaika on kolme kuukautta. ASO-asunnon myynnistä vastaa aina asunnon omistava yhtiö. Asukas ei voi myydä asuntoaan itse eikä lunastaa sitä kokonaan omistukseensa.

ASO-asunto asumismuotona on helppo ja joustava vaihtoehto silloin, jos ei halua sitoa koko omaisuuttaan asumiseen eikä murehtia asunnon myyntiin liittyvistä asioista. ASO-talon omistaja ei voi irtisanoa asukkaan asumisoikeussopimusta, kunhan asukas huolehtii laskuista ja käyttäytyy moitteettomasti asunnossa.

Sosiaalisen median keskustelupalstojen perusteella ihmisillä on voimakkaita mielipiteitä ASO-asunnoista.

– ASO-asunto ei ole vielä kovin yleinen asumismuoto ja siitä tiedetään valitettavan vähän. Viime vuonna Kuluttajaliittoon tuli 2 660 asumisasioihin liittyvää kyselyä, joista 40 käsitteli ASO-asuntoja. Yleisin kysymys liittyi alennuksiin ASO-asuntojen kuukausivastikkeissa, jos asunnossa ilmeni puutteita esimerkiksi rikkimenneen jääkaapin tai homeen takia, Beurling sanoo.

Muut asumismuodot pähkinänkuoressa:

Omistusasunto:

  • Lainaa lyhentämällä kerrytät omaisuuttasi.
  • Varma ja turvallinen asumismuoto.
  • Takaisinmaksuturvalla saa turvaa tilanteisiin, joissa oma talaoudellinen tilanne heikkenee.
  • Korkokatolla saa suojaa korkojen nousulta, eikä kuukausilyhennys nouse pilviin.
  • Jälleenmyyntiarvo ei välttämättä aina voitollinen.
  • Katto-, putki- ja ulkosivuremontit tuovat lisäkuluja yhtiövastikkeeseen.
  • Esimerkiksi työn perässä usein muuttavalle ei paras vaihtoehto.

Vuokra-asunto:

  • Huoleton vaihtoehto, jos ei halua omistaa.
  • Vuokrasopimus useimmiten helposti irtisanottavissa.
  • Joustava asumismuoto esimerkiksi usein muuttavalle tai vaikka remontin ajaksi.
  • Vuokrarahat menevät asunnon omistajalle, eivätkä kerrytä asukkaan omaa varallisuutta.
  • Vuokranmaksuajoista ei voi yleensä neuvotella.
  • Vuokranantaja voi irtisanoa sopimuksen halutessaan.
  • Vuokravakuuden palauttamisesta voi syntyä ristiriitoja.

Osaomistusasunto:

Osaomistusasunto alkoi yleistyä asumismuotona 1980-luvulla. Kyseessä on asumismuoto, jossa asukas lunastaa ensin asunnosta omakseen yleensä 10-15 prosenttia asunnon hinnasta. Myöhemmin asukkaalla on mahdollisuus lunastaa koko asunto itselleen. Osaomistusasunnossa asuva asukas asuu aluksi asunnossa vuokralla. Vuokrasopimus on määräaikainen ja sen tekevät asukas ja talon rakennuttanut yhtiö.

  • Ei sido pääomia alkuvaiheessa niin paljon kuin omistusasunto.
  • Asukas maksaa vuokraa, mutta ei ole velvollinen maksamaan yhtiövastiketta.
  • Kun asunto lunastetaan omaksi, perittävä lunastushinta on asunnon alkuperäinen hankinta-arvo vähennettynä vähemmistöosuuden omistajan jo maksamilla osuuksilla.
  • Vuokrasuhde kestää vähintään viisi vuotta ja enintään 12 vuotta.
  • Korkotasoon sidottu vuokra saattaa nousta yllättävän rajusti.