Onko minulla varaa yksityiseen hoivakotiin? Tätä kysymystä moni pohtii, kun ikää alkaa kertyä. Vastaus ei ole yksiselitteinen.

– Asiakkaan toimintakyky ratkaisee sen, minkä hintaiseksi yksityisessä hoivakodissa asuminen tulee, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Olennaisin seikka on asiakkaan palvelutarpeen arviointi. Jos toimintakyky katsotaan riittäväksi eikä palvelutarvekynnys ylity, asiakas maksaa kaikki kulut itse.

Riittävän hyväkuntoinen ihminen voi itse päättää, missä asuu ja mitä palveluja haluaa käyttää. Hinnat vaihtelevat alueellisesti ja eri palveluntarjoajien välillä.
Tilannetta hankaloittaa Kehusmaan mukaan se, että sana hoivakoti voi tarkoittaa lähes mitä tahansa.

Muistisairaan palveluasuminen, johon sisältyvät muun muassa ympärivuorokautinen hoiva, täysihoitoruokailut ja lääkäripalvelut, voi maksaa yli 7100 euroa kuukaudessa.

Iäkkäiden ihmisten vuokra-asumista muistuttavaa senioriasumista THL ei laske palveluasumiseksi, vaikka senioriasukas voikin ostaa sieltä elämäänsä helpottavia hoivapalveluja, kuten turvarannekkeen tai ateriapalveluita.

THL seuraa palveluasumista, jossa asiakkaan toimintakyky on heikentynyt ja palvelutarvekynnys ylittynyt niin, että hän pääsee yhteiskunnan järjestämien vanhuspalveluiden piiriin. Silloinkin vaihtoehtoja on useita, ja asiakas voi ostaa lisää palveluja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen päälle.

Jos palveluntarve on vähäinen, yksityisten palvelutalojen kuukausihinta on pääkaupunkiseudulla noin 1500–2500 euroa.

Hoivakotien hintoja on vaikea vertailla

Vanhuspalvelulaki muuttui vuoden 2023 alussa. Palveluasumisen sijaan puhutaan nyt yhteisöllisestä asumisesta.

– Tämä kokonaisuus sijoittuu tavallisen kotiasumisen ja raskaan, tehostetun palveluasumisen väliin. Yhteisöllisen asumisen piirissä on helpompi olla itse maksavana asiakkaana, mutta tehostetusta palveluasumisesta maksaa itse vain ani harva.

Hinnoittelu on hyvin kirjavaa, eikä yksityisten palveluntarjoajien verkkosivuilla ole aina vertailukelpoisia hinnastoja. 

Erään palveluntarjoajan verkkosivuilla kerrotaan, että esimerkiksi muistisairaan palveluasuminen, johon sisältyvät muun muassa ympärivuorokautinen hoiva, täysihoitoruokailut ja lääkäripalvelut, voi maksaa yli 7100 euroa kuukaudessa.

Hyvinvointialueet järjestävät palvelut niitä tarvitseville joko oman henkilöstön tuottamina tai tarjoamalla asiakkaalle palvelusetelin. Palvelusetelillä palveluja voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta.

Hinnoittelu on hyvin kirjavaa, eikä yksityisten palveluntarjoajien verkkosivuilla ole aina vertailukelpoisia hinnastoja. Palvelukokonaisuudet voivat myös sisältää erilaisia asioita, ja niitä saatetaan kutsua eri nimillä.

Mahdollisimman pitkään kotona

Kehusmaa pitää positiivisena sitä, ettei senioriasujan välttämättä tarvitse muuttaa pois kodistaan, kun kunto heikkenee ja palvelutarpeen kynnys ylittyy.

– Tällä hetkellä kotihoitona ja sairaanhoitona voidaan tuottaa todella raskashoitoisia palveluja senioriasujan kotiin tai ne voidaan ostaa yksityiseltä palvelusetelillä. Käytännöt vaihtelevat samoin kuin asiakkaan omavastuun osuus eri palveluissa ja tilanteissa.

Kehusmaan mukaan yhä useampi iäkäs ihminen haluaa varautua vanhenemiseen ja siihen, millaisia tarpeita se tuo mukanaan – ja miten niistä voi selviytyä taloudellisesti.

– Se on järkevää. Iäkkäät ovat suuri kuluttajaryhmä, ja he ostavat jo nyt paljon sellaisia palveluja, joita yhteiskunta ei tarjoa.