Suomalaisen omakotiunelma elää murrosvaihetta: tontit, talot ja perheet pienenevät
Lisää aiheesta
Suomalaiset ovat edelleen omakotitalokansaa. Uusien omakotitalojen määrä on kuitenkin puolittunut 20 vuodessa. Talot ovat pienentyneet ja sijaitsevat yhä useammin kasvukeskuksessa.
Kun suomalaisilta kysytään asumisunelmista, suurin osa ilmoittaa edelleen haluavansa asua mieluiten omakotitalossa. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 tekemän asukasbarometrin mukaan 52 prosenttia vastaajista ilmoitti ihannetalotyypikseen omakotitalon. Kerrostalon valitsi 27 prosenttia vastaajista.
Moni muu tutkimus antaa samansuuntaisen tuloksen.
Pientaloteollisuus PTT:n johtaja Kimmo Rautiainen ei usko, että unelmissa on tapahtunut isoa muutosta. Suomalaiset ovat aina olleet omakotitalokansaa.
Rautiaisen mukaan suomalaiset arvostavat asumisessaan edelleen erityisesti omaa pihaa, rauhaa ja päätösvaltaa ja sitä, että ei ole seinänaapureita.
Moni asia on vuosien varrella myös muuttunut. Omakotitalot ovat selvästi pienentyneet.
Koti halutaan läheltä palveluita
– Tontit, talot ja perheet pienenevät. Omakotitalojen keskikoot ovat laskeneet muutamalla neliöllä joka vuosi, Rautiainen sanoo.
Yksi syy on se, että yhä useampi suomalainen haluaa asua lähellä palveluita. Niiden määrä, jotka haluavat asua nimenomaan maalla, on vähentynyt. Mitä lähemmäksi palveluita ja hyviä julkisia liikenneyhteyksiä tullaan, sitä pienempiä tontit yleensä ovat.
Rautiainen vahvistaa, että uusien omakotitalojen rakentaminen on viime vuosina selvästi painottunut kasvukeskuksiin. Vielä vuosituhannen alussa omakotitaloja nousi paljon myös seutukuntiin. Silloin oli vallalla niin kutsuttu Nurmijärvi-ilmiö.
– Suomalaiset haluavat edelleen ison pihan, mutta koska samaan aikaan halutaan olla lähellä palveluita, pienempikin piha kelpaa, Rautiainen sanoo.
Suosituin talo on muuttovalmis
Omakotiasujien kaupungistuminen näkyy myös siinä, että yhä harvempi nykyään rakentaa talonsa itse. Vuoden 2016 jälkeen yleisin uusi omakotitalo on ollut muuttovalmis avaimet käteen -talo.
Rautiaisen mukaan ihmiset ajattelevat nykyään ostavansa niemenomaan pientaloasunnon.
Muuttovalmis omakotitalo ohitti muutama vuosi sitten suosiossaan perinteisen talopaketin, joka on nykyään toiseksi yleisin tapa hankkia uusi omakotitalo.
– Isoissa kaupungeissa halutaan enemmän valmista. Mitä kauemmaksi mennään, sitä enemmän löytyy omaa osaamista, aikaa ja talkooporukkaa, Rautiainen sanoo.
Tämän voisi kuvitella tarkoittavan sitä, että omakotitalot yhdenmukaistuvat. Rautiaisen mukaan on kuitenkin käynyt niin, että omakotitalot ovat yhä yksilöllisempiä.
Talotehtaiden mallistot ovat yhä useammin ideakirjastoja, joista lähdetään liikkeelle oman talon suunnittelussa.
Moni haluaa nykyään niin sanotun avokeittiön, jossa keittiö ja olohuone ovat yhtä tilaa. Yksilöllisyyden korostuminen näkyy siinä, että talo suunnitellaan omien toiveiden ja tarpeiden mukaan.
Joku haluaa talonsa pesutiloista kylpylämäiset ja toinen tilaa omille harrastuksilleen.
Yhtenä trendinä ympäristöystävällisyys
Yksilölliset suunnitelmat ovat olleet yleisiä kivitaloissa, mutta Rautiaisen mukaan yhä useammin myös puutaloja tehdään omien suunnitelmien mukaan. Omakotitalojen kirjo on muutenkin laajentunut.
– Mallistot ovat monipuolisia ja tarjolle on tullut kaupunkitaloja sekä esimerkiksi perinnetaloja, kuten pohjalais- tai saaristolaistaloja, Rautiainen sanoo.
Kirjoa laajentaa se, että kun rakennetaan pienelle tontille kasvukeskukseen, talo pitää käytännössä räätälöidä tontin mukaan, jotta kaikki rakennusoikeus saadaan hyödynnettyä. Rakennuspaikka vaikuttaa suuresti siihen, minkälainen talosta tulee.
– Ja sehän on se syy rakentaa oma omakotitalo. Saa sellaisen, kun haluaa. Nyt yhtenä trendinä ovat kauttaaltaan mustat talot, Rautiainen kertoo.
Yhä useampi haluaa valita taloonsa ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Siksi maalämpöpumput kasvattavat suosiotaan. Rautiaisen mukaan ympäristöajattelu näkyy myös siinä, että hirsitalojen kysyntä kasvaa.
Omakotitalomarkkinat ovat polarisoituneet voimakkaasti
Vielä 2000-luvun alussa Suomessa rakennettiin joka vuosi keskimäärin 10 000–15 000 uutta pientaloa. Silloin niitä rakennettiin joka puolella Suomea ja pankit rahoittivat niitä hyvin.
Pohja saavutettiin vuonna 2015, jonka jälkeen pientalojen määrät alkoivat kasvaa taas. Nyt Suomessa valmistuu vuosittain noin 7 500 pientaloa.
Luvuissa näkyy se, että polarisaatio on kaupungistumisen seurauksena edennyt nopeasti. Suomi on yhä jakautuneempi.
–Jos sijainti ei ole keskeinen, pankki arvioi, että talon arvo kehittyy negatiivisesti. Kasvukeskuksissa on puolestaan tonttipula, ja hakijoita on moninkertainen määrä tontteihin verrattuna, Rautiainen sanoo.