Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia seurauksia ja vahvistaa vaarallisia sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia, myrskyjä ja toisaalta äärimmäistä kuivuutta. Kasvavat sääriskit näkyvät jo maailmanlaajuisesti erilaisissa vahinkotilastoissa, kertoo Pohjola Vakuutuksen yksikönpäällikkö Jon Aalto.

– Kaikenlaisia ääri-ilmiöitä tapahtuu enemmän. Vahingot ovat yhä suurempia ja kalliimpia.

Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset vahinkomääriin näkyvät toistaiseksi heikosti, arvioi Aalto. Se johtuu ennen kaikkea maan suojaisesta sijainnista, joka on turvannut meitä monilta sään ääri-ilmiöiltä.

– Suomi on tunnettu pitkään maana, jossa ei koskaan tapahdu mitään. Esimerkiksi myrskyt tulevat tänne useimmiten lännestä, joten ne runtelevat ensin Norjan ja Ruotsin, ja kulkevat vasta sitten Itämeren yli Suomeen.

Tilanne voi kuitenkin muuttua. Esimerkiksi tulvat ovat yleistyneet naapurimaissamme, ja niitä ennustetaan aiempaa enemmän myös Suomeen.

– Myös sateet ovat entistä rankempia. Lämpenevä ilma aiheuttaa sen, että kun vettä tulee pilvistä alas, sitä tulee paljon enemmän.

Muualla maailmassa sään muutokset ovat jo merkittäviä. Aalto kertoo, että tällä hetkellä keskustellaan muun muassa siitä, pitäisikö hurrikaanien vahvuusasteikkoon lisätä kuudes kategoria, kun nykyiset viisi eivät enää riitä kuvaamaan suurimpien myrskyjen voimaa ja tuhoja.

Uhkat metsille ovat vaikeita torjua

Suomessa suurin yksittäinen riski koskee metsiä, Aalto toteaa.

– Esimerkiksi talojen suojauksia tuulta ja myrskyä vastaan on mahdollista parantaa uusilla rakennusmääräyksillä, mutta metsien osalta suojautumiskeinoja ei oikein ole.

Suomessa voimakkaimmat myrskyt ajoittuvat yleensä syksyyn ja aikaan, jolloin maa on jo roudassa. Silloin puut eivät kaadu kovin helposti. Jos ilmasto lämpenee ja maaperä pysyy sen myötä sulana talvellakin, myrskyjen metsätuhot voivat olla huomattavasti suurempia.

Aallon mukaan myös lisääntyvän tykkylumen aiheuttamat ongelmat saattavat kytkeytyä ilmastonmuutokseen. Tykkylumi voi katkoa painollaan oksia ja jopa kokonaisia puita.

– Se ei ole ollut kovin tavallista ennen, mutta nyt meillä on kaksi vuotta putkeen ollut paljon tykkylunta. Tykkylumi vaatii tietynlaiset olosuhteet, että tulee paljon kosteata lunta alas ja on kylmä tuuli, joka saa lumen takertumaan puihin.

Tähän asti Suomessa on vältytty tuhoisilta metsäpaloilta mutta niiden mahdollisuus kasvaa, jos ilmastonmuutos aiheuttaa yhä pidempiä kuivia kausia. Lämpenevä ilmasto myös houkuttelee Suomeen aiempaa enemmän metsätuholaisia, ja niiden levinneisyys saattaa ulottua yhä pohjoisempiin metsiin.

Asumisen vahingot voivat yllättää

Mihin muuhun sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa Suomessa?

Ainakin viljasatoihin, toteaa Aalto.

– Huono sato on usein monen eri asian yhdistelmä. Pitkä ja sateinen kevät, pitkä ja kuiva kesä sekä varhain tulevat pakkaset aiheuttavat kaikki vahinkoja, ja nämä ilmiöt voivat yleistyä tulevaisuudessa.

Myös asumiseen liittyy merkittäviä sääilmiöiden riskejä. Kovat myrskyt voivat esimerkiksi repiä talojen kattoja irti, Aalto varoittaa.

Kallein elementti asumisen vahingoissa on usein vesi. Kun rankkasateet nostavat vedenpintaa, talojen kellarit voivat tulvia entistä helpommin myös Suomessa.

Aalto kertoo, että esimerkiksi joitakin vuosia sitten Kööpenhaminan alueelle iskenyt rankkasade aiheutti jopa 600 miljoonan euron vahingot.

– Siinä opittiin paljon ainakin siitä, mitä kaikkea ei kannata säilyttää kellarissa.

Lisäksi sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttavat monenlaista haittaa ja vaaratilanteita liikenteessä. Keski-Euroopassa raekuurot ovat jo merkittävä ongelma – pahimmillaan lähes tennispallon kokoiset rakeet voivat vahingoittaa ajoneuvojen lisäksi myös ihmisiä.

– Rankkasateet voivat aiheuttaa myös sen, että alikulkutunnelit täyttyvät nopeasti vedestä. Jos siihen tulee autolla vauhdilla, silloin myös henkilövahinkojen riski on todellinen.

Varautumisen pitäisi näkyä kaupunkisuunnittelussa

Tärkeää olisi varautua muuttuvaan ilmastoon ainakin kaikessa kaavoituksessa ja rakentamisessa, Aalto pohtii.

– Kovin lähelle joen tai veden rantaa ei pitäisi rakentaa samalla skaalalla kuin nyt. Kannattaisi myös miettiä esimerkiksi sitä, onko järkevää rakentaa taloyhtiöiden tekniikkaa kellareihin.

On mahdotonta tietää tarkasti, kuinka paljon sään ääri-ilmiöt voimistuvat tulevaisuudessa, ja kuinka pahasti ne osuvat Suomeen.

Aallon mukaan selvää on kuitenkin se, että niin kauan kuin maailmaan rakennetaan jatkuvasti lisää, jokainen myrsky aiheuttaa aiempaa enemmän tuhoa. Siksi uhkat pitäisi ottaa huomioon myös laajemmalla tasolla, esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.

– Riskejä ja yhteiskunnan toipumiskykyä pitäisi miettiä etukäteen. Miten esimerkiksi vettä ohjataan kaupungeissa eri paikkoihin?