Näin nuorten tulevaisuususkoa voi vahvistaa: 5 parasta vinkkiä
Tuoreen selvityksen mukaan nuorten usko omiin kykyihinsä on vahvistunut, mutta he luottavat entistä vähemmän ihmiskunnan kykyyn ja haluun ratkaista isoja ongelma. Asiantuntijoiden mukaan tulos on hälyttävä, mutta aikuiset voivat onneksi vaikuttaa asiaan.
Tässä maailmanajassa ei ole helppoa olla nuori. On ilmastonmuutosta, koronapandemiaa ja nyt vielä Ukrainan sota, joka heiluttaa koko maailman tasapainoa. Tämän päälle tulevat paineet opiskelussa ja työelämässä, kun vaatimukset vain kasvavat.
Epävakaa maailmantilanne vaikuttaa siihen, minkälaisia ajatuksia nuorilla on tulevaisuudesta. Pärjäänkö minä? Entä pärjääkö maapallo?
Lasten ja nuorten säätiö teki Tietoevryn kanssa selvityksen, jonka mukaan alle puolet nuorista uskoo, että ihmiskunnalla on halua tai kykyä ratkaista suurimmat globaalit ongelmat.
Tilanne huolestuttaa asiantuntijoita
Tulos on hälyttävä, sanoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.
– Ei ole tietenkään mieltä ylentävää nähdä, miten nuoret ajattelevat aikuisten hoitavan asioita, mutta valitettavasti se on myös hyvin ymmärrettävää.
Aiemmin ilmastonmuutos oli nuorten päähuolenaihe, mutta nyt suurin ahdistus liittyy sotaan.
Nuoret seuraavat maailmaa, ja uhkakuvat aiheuttavat huolta, murhetta, stressiä ja masennustakin.
– Kun itse elin nuoruuttani 1990-luvun lopulla, maailmahan oli ihan auki ja ilmapiiri varsin huoleton verrattuna tähän päivään. Uskon, että maailman kehityskuluilla on vaikutusta siihen, että nuoret ovat aiempaa ahdistuneempia ja uupuneempia, Alanen pohtii.
Näin uskoo myös ympäristöahdistuksen tutkija ja teologi Panu Pihkala.
– Nuoret seuraavat maailmaa, ja uhkakuvat aiheuttavat huolta, murhetta, stressiä ja masennustakin, hän sanoo.
Pohjola Vakuutus ja osuuspankit pyrkivät vahvistamaan nuorten tulevaisuususkoa yhteistyössä Lasten ja nuortensäätiön kanssa Dreams-ohjelman avulla. Hankkeessa julkisuudesta tutut lähettiläät vierailevat yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa kertomassa oman inspiroivan kasvutarinansa.
Nuoret uskovat itseensä
Toisaalta nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on selvityksen mukaan vahvistunut. Vain 13 prosenttia nuorista epäili, etteivät heidän kykynsä ja taitonsa riitä tulevaisuudessa selviytymiseen.
Pihkalan mukaan ristiriidassa voi olla kyse mieltä suojelevasta dynamiikasta: jos uskoo itseensä, maailman tila ei tunnu niin masentavalta.
Samansuuntainen veikkaus on Alasella.
– Voi olla helpompi ajatella, että maailman ongelmat eivät kosketa minua ainakaan juuri tällä hetkellä, hän sanoo.
Maailman pelastaminen ei ole nuorten vaan aikuisten vastuulla.
Toisaalta kyse voi olla pienestä tilastoharhasta: selvitys tehtiin, kun koronarajoitteet purettiin, mikä on saattanut vaikuttaa positiivisesti nuorten ajatuksiin mahdollisuuksistaan.
Pihkalan mielestä on hyvä, että nuoret uskovat itseensä, mutta toisaalta yksilön ja maailman välinen ristiriita voi tuottaa haasteita.
– Jos ajattelee, että minulle käy kyllä hyvin, vaikkei muille kävisikään, siinä on mahdollinen yhteiskunnallinen ongelma. Silloin on vaikeampi muuttaa isoja asioita, jotka pitäisi kuitenkin yhdessä korjata, Pihkala sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, ettei maailman pelastaminen ole nuorten vaan aikuisten vastuulla.
Enemmän tekoja, vähemmän puhetta
Huoli maailman tulevaisuudesta vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja myös päätöksiin.
– Voi esimerkiksi ajatella, että miksi opiskella, jos tämä kaikki kuitenkin loppuu pian, Pihkala sanoo.
Alanen on Pihkalan kanssa asiasta samaa mieltä ja kokee, että myönteisille tulevaisuuden näkymille on suuri tarve. Samalla nuorissa on hänen mukaansa valtava määrä myönteistä muutoshalua.
– On maailmanlaajuista liikehdintää ja toimijuutta, kuten ilmastoaktivismia, mikä on hieno juttu. Se oikeasti vaikuttaa maailmaan, ja lisäksi itse toiminta tuo toivoa, Alanen sanoo.
Se on ihmisyyden ydintä: kantaa mielessään asioita, jotka riitelevät keskenään, ja pysyä silti toiveikkaana.
Molempien asiantuntijoiden mielestä aikuisilta kaivataan tekoja, ei puheita, sillä nuoret näkevät hyssyttelevän lässytyksen läpi.
Lisäksi esimerkiksi median pitäisi kertoa jatkuvien huonojen uutisten lisäksi myös hyvistä asioista. Niitäkin kun tapahtuu koko ajan.
– Ihmismieli havaitsee ja muistaa uhat paremmin kuin hyvät uutiset. Tämänkin vuoksi median olisi syytä muistuttaa myönteisistä asioista, Pihkala sanoo.
– Ihmiskunnan valmiudet ratkaista ongelmia ovat nyt paremmat kuin koskaan, ja paljon hyvääkin kehitystä tapahtuu jatkuvasti, mutta se jää valitettavan usein negatiivisten asioiden varjoon, Alanen jatkaa.
On tärkeää kulkea rinnalla ja tukea
Ihmisen elämä on täynnä ristiriitoja, ja etenkin nuorena ne voivat tuntua sietämättömiltä.
Sitä haluaisi olla eettinen ja ekologinen, mutta se on miltei mahdotonta yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat osa globaalia talousjärjestelmää. Voi olla ahdistavaa, jos ei kykene elämään riittävän hyvin, riittävän oikein.
Se on ihmisyyden ydintä: kantaa mielessään asioita, jotka riitelevät keskenään, ja pysyä silti toiveikkaana.
Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta yritetään pysyä yhdessä kiinni elämän merkityksellisyydessä ja edistää kestävyyttä kykyjemme mukaan.
– Ristiriitoja ja tietynlaista ambivalenssia, jotka kuuluvat elämään, on helpompaa kestää 40-vuotiaana kuin 20-vuotiaana, Pihkala sanoo.
Siksi tarvitaan ihmisiä, jotka jaksavat uskoa, tukea ja auttaa. Sillä vastaus epätoivoon löytyy harvemmin pelkistä faktoista ja järkeilystä.
– Kuljetaan rinnalla ja tuetaan. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta yritetään pysyä yhdessä kiinni elämän merkityksellisyydessä ja edistää kestävyyttä omien kykyjemme mukaan, Pihkala sanoo.
Näin vahvistat nuoren tulevaisuususkoa
- Osoita, että välität
Ole läsnä, jos nuorella on suruja ja murheita. Kuuntele ja ymmärrä aidosti, älä vähättele. Osoita, että nuorella on läheisiä ihmisiä, jotka välittävät hänestä ja uskovat häneen. - Kannusta aktiivisuuteen
Yksin kotisohvalla on helppo vajota synkkyyteen. Kannusta nuorta liikkumaan tai vaikka vain käymään ulkona rutiininomaisesti: kehollisuus voi tehdä ihmeitä mielelle. - Muistuta hyvästä
Kerro, että kaikkea hyvääkin tapahtuu koko ajan – mutta ota ensin selvää, että puhut totta ja kaiva vaikka esiin todisteita. Nuoret ovat asioista selvillä ja tunnistavat korulauseet. Voit myös laittaa asioita perspektiiviin, kunhan et vähättele: eksistentiaalinen ahdistus on normaalia, ja sitä kokevat joskus kaikki. - Opetelkaa mielenhallinnan kikkoja
Joskus ahdistavat ajatukset muuttuvat neurooseiksi, ja nuori ajautuu esimerkiksi nettiä selaamalla yhä syvemmälle ahdistukseen. Tunnistakaa, kun tällainen kela on alkamassa, ja harjoitelkaa sen katkaisemista. Jos omat keinot eivät riitä, ammattiapua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. - Näytä esimerkkiä
Elä kuten opetat: jos sanot yhtä ja teet toista, sanat ovat turhia. Näytä esimerkkiä, miten maailmasta tehdään parempi paikka – mutta muistuta myös siitä, että itselleen saa ja pitää olla armollinen.
Vinkit antoivat Olli Alanen ja Panu Pihkala.