Elämä on arvaamatonta, joten tulevaan kannattaa varautua. Edunvalvontavaltuutus tehdään siltä varalta, että et enää pysty hoitamaan asioitasi itse esimerkiksi ikääntymisen tai sairastumisen takia. Antamasi edunvalvontavaltuutus kirjataan edunvalvontavaltakirjaan. Siinä määräät, kuka saa hoitaa asioitasi ja millä tavoin niitä tulee hoitaa.

Edunvalvontavaltuutus ei ainoastaan varmista sitä, että asiasi hoidetaan kuten haluat. Se myös helpottaa läheistesi tilannetta. Ilman edunvalvontavaltuutusta he eivät voi hoitaa virallisia asioitasi, kuten käyttää pankkitiliäsi laskujesi maksuun. Tällöin sinulle määrätään edunvalvoja, ja koko prosessi on hankalampi ja kestää kauemmin.

Kenen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus?

Koska kukaan ei voi tietää esimerkiksi sitä, sairastuuko tai joutuuko vakavaan onnettomuuteen, on jokaisen täysi-ikäisen hyvä tehdä edunvalvontavaltuutus. Viimeistään se kannattaa tehdä silloin, kun oma kykenevyys tulevaisuudessa alkaa mietityttää, kuten ikääntyessä tai sairastuessa. 

Edunvalvontavaltuutuksen tekemistä ei kuitenkaan kannata lykätä hamaan tulevaisuuteen, sillä valtuutus on pätevä vain silloin, kun valtuuttaja on sitä laatiessaan kyennyt ymmärtämään sen sisällön ja merkityksen. Esimerkiksi edennyt muistisairaus voi johtaa siihen, että edunvalvontavaltuutusta ei enää voi tehdä.

Valtuutuksen tekeminen ei tarkoita sitä, että luopuisi omien asioidensa hoidosta välittömästi. Edunvalvontavaltuutus pannaan toimeen vasta silloin, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen. Vahvistamiseen vaaditaan lääkärinlausunto siitä, että valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan. 

Mikä on edunvalvontavaltakirja?

Edunvalvontavaltakirja on se dokumentti, johon kirjataan edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Siinä määritellään se, kenet valtuutat hoitamaan asioitasi, millaisia asioita hän saa hoitaa ja millä tavalla haluat niitä hoidettavan. Voit myös määrätä sen, miten valtuutetun toimintaa pitää valvoa.

Ennen valtakirjan laatimista kannattaa pohtia huolella sitä, mitä kaikkea haluat siihen kirjata. Tyypillisesti edunvalvontavaltakirjaan kirjataan vähintään taloudellisten asioiden hoito, mutta siinä voi olla myös ohjeita liittyen arkielämääsi ja saamaasi hoivaan.

Kenet edunvalvontavaltakirjassa voi nimetä valtuutetuksi?

Mieti tarkasti, kenet tai ketkä haluat edunvalvontavaltakirjassa valtuuttaa. Tavallisesti valtuutettu on perhepiiristä, kuten puoliso, sisarus, vanhempi tai täysi-ikäinen lapsi. Valtuutettu voi kuitenkin olla kuka tahansa henkilö, johon luotat. 

Valtuutettavan täytyy olla täysi-ikäinen ja hänen tulee ymmärtää edunvalvontavaltakirjan sisältö ja merkitys. Kun harkitset jotakuta valtuutetuksi, kannattaa häneltä kysyä etukäteen, onko hän tarvittaessa valmis ottamaan tehtävän vastaan. 

Nimeä edunvalvontavaltakirjassa toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu

Edunvalvontavaltuutuksessa voi nimetä myös toissijaisia valtuutettuja siltä varalta, että varsinainen valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtävää tai halua ottaa sitä vastaan. Toissijaisia valtuutettuja kannattaa nimetä, mikäli se vain on mahdollista.

Valtuutetulle on hyvä nimetä myös varavaltuutettu. Varavaltuutettu on tarpeen silloin, kun varsinainen valtuutettu ei väliaikaisesti pysty hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden takia. Varsinainen valtuutettu on esteellinen hoitamaan asioitasi, jos ne koskevat myös häntä, esimerkiksi osituksessa tai perinnönjaossa. Siksi valtakirjassa on hyvä nimetä varavaltuutetuksi joku muu kuin perheenjäsen.

Miten edunvalvontavaltakirja laaditaan?

Edunvalvontavaltakirjan laatimiseen löytyy valmiita pohjia. Varmuuden vuoksi sen laatimisessa on kuitenkin hyvä käyttää apuna asiantuntijaa, kuten juristia, oikeusaputoimistoa tai pankin lainopillisia palveluita.

Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja. Lisäksi siinä täytyy kertoa, kuka on valtuuttaja ja nimetä vähintään yksi valtuutettu. Edunvalvontavaltakirjassa tulee listata ne asiat, joita valtuutettu on oikeutettu hoitamaan. Mukana voi olla yksityiskohtaisiakin määräyksiä.

Edunvalvontavaltakirjaan täytyy myös kirjata määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Edunvalvontavaltakirjaa kannattaa laatia useampia alkuperäiskappaleita ja ne kannattaa antaa valtuutettujen säilytettäväksi tai säilyttää pankin tallelokerossa, johon valtuutetulla on pääsy.

Edunvalvontavaltakirjan todistajat ja muutokset

Edunvalvontavaltakirjan pätevyyden takaamiseksi tarvitaan kaksi täysi-ikäistä todistajaa, jotka ymmärtävät todistamisen merkityksen. Todistajat eivät saa olla lähisukua valtuutetulle tai valtuuttajalle.

Edunvalvontavaltakirjaa ei tarvitse hyväksyttää kenelläkään. Voit myös perua sen tai tehdä siihen muutoksia joko sisällön tai valtuutettujen suhteen. Perumisen tai muutoksia voi tehdä niin kauan kuin olet oikeustoimikelpoinen.

Valtuutetun palkkio

Valtakirjassa voit määrätä, miten valtuutetun kuluja korvataan ja millaista palkkiota hän asioiden hoitamisesta saa. Voitte sopia palkkiosta myös keskenänne. Mikäli asiaa ei määrätä edunvalvontavaltakirjassa tai palkkiosta ei ole sovittu, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista sekä korvaus asioiden hoidosta aiheutuneista kuluista että kohtuullinen palkkio.

Milloin ja miten edunvalvontavaltuutus vahvistetaan?

Jos et enää ole kykenevä hoitamaan asioitasi, valtuuttamasi henkilö hankkii tilastasi lääkärinlausunnon. Lausunto ja alkuperäinen edunvalvontavaltakirja toimitetaan Digi- ja väestötietovirastoon, jossa päätös sen vahvistamisesta maksaa 130 euroa. Vahvistamisen jälkeen valtakirja oikeuttaa valtuutetun asioimaan puolestasi määräystesi mukaisesti.

Edunvalvontavaltuutus pähkinänkuoressa

  • Edunvalvontavaltuutus turvaa asioittesi hoidon ja helpottaa läheistesi tilannetta.
  • Jokainen täysi-ikäinen, oikeustoimikelpoinen henkilö voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen.
  • Edunvalvontavaltakirjaan kirjataan valtuutuksen sisältö.
  • On hyvä nimetä varsinaisen valtuutetun lisäksi toissijaisia valtuutettuja sekä varavaltuutettu.
  • Edunvalvontavaltakirjasta kannattaa laatia useita alkuperäiskappaleita.
  • Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan, jos valtuuttajan terveydentila sitä lääkärin mukaan vaatii ja DVV on vahvistanut valtuutuksen.
  • Edunvalvontavaltakirja-asioissa voi olla yhteydessä oman Osuuspankkisi lainopillisiin palveluihin, jotka auttavat laatimaan tilanteeseesi sopivan edunvalvontavaltakirjan.

Tiesitkö, että OP:n asiakkaana käytössäsi on kattava lakipalveluvalikoima. Omistaja-asiakkaana voit myös käyttää OP-bonuksia lainopillisten palvelujen maksamiseen. Lue lisää.

Lue myös:

”Nuorenakin voi sattua jotain, ei vain vanhana” – Kurun pariskunta halusi turvata tulevaisuutensa ja teki edunvalvontavaltakirjan