Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ovat kasvussa. OPn ekonomisti Henna Mikkonen löytää tähän kaksi erityistä syytä. Ensinnäkin pikavippejä on nykyään helppo ottaa, ja niitä mainostetaan usein juuri nuorille. Tällä hetkellä lainanmyöntäjät tarkistavat vain, onko ihmisellä maksuhäiriömerkintää ennestään. Jos ei ole, lainan saa heti.

– Parilla puhelimen napautuksella saa pikavipin ilman, että kukaan tarkistaa ihmisen todellista maksukykyä, Henna Mikkonen toteaa.

Mikkonen ja moni muu talouden asiantuntija on sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada myös positiivinen luottotietojen rekisteri, jossa kerrottaisiin ihmisen kaikista lainoista. Näin palveluntarjoajat näkisivät, onko pikavippiä hakevalla ihmisellä lainoja muualta ja kuinka paljon. Korkeakorkoiset kulutusluotot johtavat usein kierteeseen, jossa vanha luotto maksetaan pois uudella. Lopulta yhdelle ihmiselle voi tulla monta päällekkäistä maksuhäiriömerkintää.

Toinen syy nuorten ylivelkaantumiseen on Mikkosen mukaan se, että Suomi on elänyt pitkään taloudellisessa taantumassa, josta vasta nyt ollaan nousemassa.

– Meille on syntynyt sukupolvi, joka on kasvanut aikuisiksi niin, että työelämään on ollut vaikea kiinnittyä. Jos tuloja ei tule riittävästi, ihminen saattaa ottaa kulutusluoton.

Otanko opintolainaa vai en?

Velat voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: kuluttavaan tai tuottavaan velkaan. Kuluttava velka käytetään saman tien, jolloin tulevaisuudessa menoista täytyy supistaa. Tällaista velkaa ovat esimerkiksi kulutusluotot, joilla ostetaan vaatteita tai matkoja. Tuottava velka, kuten asunto- tai yrityslaina, taas saattaa kasvattaa ihmisen varallisuutta.

– Myös opintolainan voi nähdä tuottavana velkana, jos sillä sitä otetaan henkisen pääoman kasvattamiseen, Mikkonen sanoo.

Lähtökohtaisesti opiskeleminen nostaa tulotasoa, joten se kannattaa taloudellisesti. Opintolainan ottamista on kuitenkin hyvä punnita sen mukaan, mihin opintolainan käyttää. Jälkikäteen voi harmittaa, jos joutuu vielä vuosia valmistumisen jälkeen maksamaan biletettyä opintolainaa.

– Toisaalta vaikkapa vaihtoon lähteminen voi olla mahdollista opintolainan avulla. Silloin opintolainalla saa hyvää kokemusta tulevaisuutta varten.

Valtion takaama opintolaina on edullisinta mahdollista lainaa, joten sitä kannattaa aina ottaa mieluummin kuin kulutusluottoa.

Täältä voit saada apua

Jos lainoja on kertynyt vähän sinne sun tänne, kannattaa hakea apua. Yksi vaihtoehto on varata pankista aika ja setviä pankkineuvojan kanssa tilannetta.

– Mikäli ihmisellä on maksukykyä, pankki voi tarjota yhdistelmälainaa, jolla kaikki edeltävät lainat maksetaan pois. Pankin laina on usein kulutusuottoja edullisempaa, sanoo Henna Mikkonen.

Myös Takuusäätiöstä voi hakea apua ja kysyä takausta velkojen yhdistelyyn. Takuusäätiön nettisivujen Kysy rahasta -chat on vaivaton tapa pyytää omaan tilanteeseen neuvoja.

Tärkeintä on omien menojen suhteuttaminen tuloihin – ettei elä varojensa yli. Ystäväpiiriin kannattaa luoda kulttuuria, jossa rahasta puhutaan avoimesti ääneen. Silloin ei ole noloa sanoa, jos johonkin ei ole varaa.

– Jos ei ole varaa lähteä kavereiden kanssa syömään, kannattaa rohkeasti sanoa se, ja vaikka ehdottaa, että tehdään mieluummin meillä ruokaa tai tehdään jotain muuta edullisempaa, sanoo Henna Mikkonen.

Sitä paitsi tietynlainen piheily kuuluu opiskelijaelämään, eikä liian korkeaa elintasoa kannata yrittää väkisin pitää yllä.

– Opiskeleminen on elämässä ohimenevä vaihe, jolloin kaikki ovat melko pienituloisia, Henna Mikkonen toteaa.

Lue seuraavaksi:

Mistä merkeistä tietää, että velkaa jo liikaa?