75-vuotias Hilkka Ruotsalainen: ”Sonja opetti minut kävelemään uudelleen”

Kun loviisalainen Sonja Korjus jäi kuusi vuotta sitten eläkkeelle laboratoriohoitajan työstään, hän ajatteli, että haluaisi antaa aikaansa ikääntyneille. Osa Korjuksen ystävistä oli mukana Loviisan Senioriyhdistyksen toiminnassa.

– Heillä kuului olevan aina kovin hauskaa siellä, joten minäkin päätin liittyä yhdistykseen, Korjus sanoo.

Lyhyessä ajassa Korjuksesta tuli Senioriyhdistyksen aktiivi monella tavalla. Hän osallistui Ikäinstituutin Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutukseen Loviisassa ja ryhtyi ulkoilemaan silloin 70-vuotiaan Hilkka Ruotsalaisen kanssa. Nyt Ruotsalainen on 75-vuotias.

Vanhusten kanssa ulkoillessa edetään hitaasti, tarkkaillaan luontoa ja jutellaan.

Korjus alkoi myös ohjata kaksi kertaa kuukaudessa kokoontuvaa Senioriyhdistyksen Ystäväkerhoa. Lisäksi hän on osallistunut Ikäinstituutin syksyisin järjestämään Vie vanhus ulos -kampanjaan‍.

Kampanjassa vapaaehtoiset ulkoiluttavat ikäihmisiä, jotka tyypillisesti asuvat palvelutalossa. Viime syksynä Korjus kokosi ensin vapaaehtoisten porukan, soitti sen jälkeen palvelutaloon ja kertoi, kuinka monta asukasta he voisivat ulkoiluttaa sinä päivänä.

– Haalin porukkaa sieltä täältä, ja toisina päivinä sain viisi, toisina kymmenen vapaaehtoista.

Vanhusten kanssa ulkoillessa edetään hitaasti, tarkkaillaan luontoa ja jutellaan. Suosittu puheenaihe on vanhuksen edesmennyt kissa tai koira.

Vapaaehtoiset ompelivat ponchoja

Ennen ulos lähtemistä vapaaehtoiset auttavat ulkoilukavereitaan pukemisessa. Korjus pisti merkille, että monella pyörätuolissa istuvalla vanhuksella ei ollut tarpeeksi lämmintä vaatetta syksyiseen ulkoiluun.

– Siksi ompelimme Senioriyhdistyksessä kosteudenkestäviä, helposti päälle puettavia ponchoja ja jalkapusseja ja lahjoitimme niitä hoivakodeille.

Korjus on saanut vanhusten ulkoiluttamisesta itselleen mieluisaa tekemistä, hyvää mieltä sekä uusia ystäviä. Erityisen läheiseksi hän on tullut ulkoiluystävänsä Hilkka Ruotsalaisen kanssa.

Kun Korjus ja Ruotsalainen tapasivat ensimmäistä kertaa viisi vuotta sitten, Ruotsalainen oli ollut neljä kuukautta vuodepotilaana. Hän halusi jo kovasti nousta jaloilleen ja kaipasi ulkoilmaa.

Ruotsalainen puhui toiveestaan Loviisan kaupungin työntekijälle, joka järjesti Korjuksen paikalle.

– Se oli ihanaa, kun Sonja tuli ja pääsin ulos ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Hän opetti minut kävelemään uudelleen, Ruotsalainen sanoo.

Rollaattorilla marjametsään

Ulkoiluystävykset alkoivat harjoitella kävelemistä pikkuhiljaa rollaattorin kanssa. Ensin kävelyt olivat lyhyitä pätkiä, ja Ruotsalainen huilasi välillä rollaattorin penkillä istuen. 

Viikko viikolta kävelylenkit pitenivät, ja joidenkin kuukausien kuluttua kaksikko käveli kolmen kilometrin lenkin Ruotsalaisen kodin lähettyvillä. Kävely paransi Ruotsalaisen kuntoa ja piristi mielialaa.

Kumpikaan naisista ei ole alun perin Loviisasta kotoisin, joten he ovat tutustuneet kävelyillään myös uusiin paikkoihin. Se on ollut molemmista mukavaa. He ovat hurauttaneet Korjuksen autolla jonnekin päin kaupunkia ja tehneet kävelylenkin siellä.

– Kerran sanoin Sonjalle, että minä olen semmoinen ihminen, joka käy marjastamassa, Ruotsalainen kertoo.

Seuraavalla kerralla Korjus vei entisen himomarjastajan mustikkametsään. Aluksi Ruotsalainen eteni rollaattorin avulla, myöhemmin kävelykepin kanssa. Mustikoiden lisäksi kaksikko on käynyt poimimassa puolukoita ja kerran jopa karpaloita suolla.

Noin vuosi sitten Ruotsalainen kaatui ja mursi kätensä kauppareissulla. Sen jälkeen marjastaminen jäi mutta marjat eivät. Ruotsalainen ostaa niitä nyt torilta ja kaupasta.

– Hankin isomman pakastimen, että sinne mahtuisivat kaikki mehut ja jälkiruoat, joita marjoista teen. 

Puolison hoitaminen vie aikaa

Ruotsalainen kaatui vielä toisenkin kerran, ja nyt hänen kävelemisensä on vaikeampaa kuin ennen. Voimia vie myös äkillisesti sairastuneen puolison hoitaminen. 

Ruotsalaisen kävelylenkit ovat vaihtuneet asioidenhoitoreissuiksi Loviisan keskustassa. Korjus hakee Ruotsalaisen kotoaan autolla ja kuskaa hänet pankkiin ja kauppaan.

Kotona Ruotsalainen liikkuu nykyisin vain rollaattorin turvin, mutta ruokakaupassa ostoskärry ajaa saman asian. Hän kerää kärryn nopeasti täyteen ruokaa.

Ilmojen lämmetessä Ruotsalainen viihtyy naapurin rouvan kanssa takapihan terassilla.

Ruotsalainen valmistaa kaikki ruoat kotona itselleen ja puolisolleen. Pariskunnan luona käy kotihoitaja aamuisin ja iltaisin, mutta muuten heidän on pärjättävä omillaan.

Ruotsalainen myös siivoaa kotinsa itse. Kotitöiden tekeminen on tällä hetkellä hänen ainoa liikuntamuotonsa.

Virkistävintä on puuhailu

Tällä hetkellä Hilkka Ruotsalainen odottaa kovasti kevään ja lempivuodenaikansa kesän tuloa. Rivitaloasunnon takapihalla on kasvimaa sekä marjapuskia ja kukkapenkkejä.

Ilmojen lämmetessä Ruotsalainen viihtyy naapurin rouvan kanssa takapihan terassilla. Lisäksi hän pitää pihan hoitamisesta.

– Virkistävintä ulkoiluissa on se, kun voi puuhailla jotakin. Hoitaa kasvimaata, kerätä marjoja tai hakea havuja marjapuskien peitoksi.

Korjus aikoo jatkaa Ruotsalaisen ulkoiluttamista ja auttamista niin kauan kuin ystävä sitä haluaa. Ilmojen lämmettyä kaksikon suunnitelmissa on ajaa merenrannalle nauttimaan jäätelöt.

Nyt on epävarmaa, kuinka hyvin Ruotsalainen pystyy ensi kesänä kävelemään, mutta hän toivoo pääsevänsä taas kävelylenkille yhdessä Korjuksen kanssa.

– Sonjan kanssa kävellessä pysähdymme aina välillä katselemaan luontoa. Se on kävelyssä parasta.