Kesällä pitää juoda. Virallinen suositus aikuiselle on 1–1,5 litraa päivässä, ja helteellä kannattaa juoda vielä enemmän – noin pari litraa joka päivä.

Janoiselle on nykyään kaupan hyllyillä jopa yltäkylläisesti vaihtoehtoja. Kaupassa piipahtaessa silmään osuvat esimerkiksi hyllyjen värikkäät makuvedet. Ne mainostavat herättävänsä kehon vitamiineilla ja antioksidanteilla.

Toisaalta houkuttaisivat luonnollisina markkinoidut, stevialla keinomakeutetut, kalorittomat mehut ja limut.

Mutta ovatko ne todella terveysjuomia?

Hedelmäsokerikin on sokeria

Eivät ihan, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

– On totta, että juomat sisältävät vitamiineja, mutta määrät ovat niin pieniä, etteivät ne riitä terveysvaikutusten aikaansaamiseksi, hän sanoo.

Monien makuvesien tuoteseloste kertoo, että juoma sisältää vain vähän sokeria, esimerkiksi neljä grammaa sadassa grammassa vettä. Jotkin juomista ovat hedelmäsokerilla makeutettuja.

Borgin mukaan kannattaa muistaa, että hedelmäsokeri ei ole sen terveellisempää kuin muukaan sokeri, vaan sen vaikutus esimerkiksi hampaisiin on samanlainen kuin valkoisen sokerin.

Makuvesissä voi olla sokeria esimerkiksi puolet vähemmän kuin monissa virvoitusjuomissa, mutta se on joka tapauksessa sokeria.

Oma lukunsa ovat kalorittomat tai vähäkalorisina mainostetut virvoitusjuomat, jotka on makeutettu keinotekoisesti aspartaamilla, asesulfaami K:lla tai sukraloosilla – joko kokonaan tai niin, että osa makeutuksesta tulee tavallisesta sokerista.

Ryhmän uusimpia tulokkaita ovat stevialla eli stevioliglykosideilla makeutetut juomat.

– Stevian luvataan usein olevan luonnollisempi vaihtoehto kuin muut makeutusaineet, koska se on steviakasvin lehdestä eristetty aine. Muita makeutusaineita, esimerkiksi aspartaamia tai asesulfaami K:ta ei löydy luonnosta, vaan ne on ihminen keksinyt erilaisista yhdisteistä.

Borg huomauttaa, että kriitikoiden mukaan stevia ei varsinaisesti ole luonnollista. Valmistusprosessissa kasvia käsitellään paljon, ja stevioliglykosidin eristämisessä makeutusaineeksi käytetään erilaisia kemikaalelja. Stevian luonnollisuudesta on USA:ssa kiistelty oikeudessa asti.

Happamuus käy hampaisiin

Jos terveysvaikutukset kiinnostavat, kalorittomat, keinomakeutetut juomat eivät Borgin mukaan sovi jatkuvasti nautittavaksi janojuomaksi.

Suurin syy ei kuitenkaan ole se, että ne olisivat jollain tavalla luonnottomia, vaan pikemminkin juomien happamuus. Se on omiaan reikiinnyttämään hampaita.

– Happamuus johtuu aineista, joita käytetään, jotta juoma saadaan makeutuksen lisäksi maistumaan joltain tietyltä asialta, kuten omenalta, Borg avaa.

On vitamiinivesissä ja osittain keinomakeutetuissa juomissa terveyden kannalta myönteisiäkin puolia: ainakin ne ovat terveellisempiä kuin pelkästään sokerilla makeutetut virvoitusjuomat. Jos sokeria ei tarvitse käyttää makeutukseen, tuote on terveellisempi.

– Keinomakeutetuista juomista on vaikea löytää muuta riskiä kuin riski hampaiden terveydelle, Borg sanoo.

Juomat voivat tosin sisältää erilaisia lisäaineita, kuten väriaineita. Patrik Borg kertoo, että lisäaineissa terveyden kannalta tärkeää on lähinnä se, että tietyt määrät niiden saannissa eivät ylity. Sitä ei kuitenkaan tarvitse itse vahtia.

Lisäaineiden saannin rajat ovat niin sanottuja ADI-arvoja. Ne tarkoittavat sitä, paljonko kuluttaja voi nauttia lisäainetta joka päivä turvallisesti loppuelämänsä ajan. ADI-arvojen perusteella on määrätty lainsäädännössä, paljonko valmistajat saavat lisätä elintarvikkeisiin lisäaineita. Määriä valvovat viranomaiset.

Järjestys on selvä

Joko selviää, mikä on kesän paras janojuoma?

Tylsää kyllä, vastaus on ennalta-arvattava: parasta on tavallinen vesijohtovesi tai kaupan lähdevesi. Jos haluaa joukkoon poretta, maustamaton kivennäisvesi ajaa asian.

– Vaikka kivennäisvedet sisältävät hiilihappoa, juomat eivät ole happamia eivätkä siten hampaille haitallisia, Borg sanoo.

Borg asettaa kesän juomavaihtoehdot paremmuusjärjestykseen näin: vesi ja kivennäisvesi, maito, tee, kahvi, täysmehut, keinomakeutetut juomat, puoliksi keinomakeutetut juomat ja pelkästään sokerilla makeutetut juomat.

Kahvista ja täysmehusta alkaen listan juomat ovat sellaisia, että niitä ei kannata hörppiä janoonsa jatkuvasti. Tee ja kahvi voittavat täysmehun siksi, että niissä ei ole sokeria. Kofeiini on pahitteeksi vasta, jos ylittää saantisuositukset eli viisi kuppia kahvia päivässä.

Täysmehut taas ovat terveyden kannalta parempia kuin keinomakeutetut juomat ja vitamiinivedet.

– Ne sisältävät yleensä ihan hyvän määrän antioksidantteja, Borg kertoo.

Antioksidantit lisäävät elimistön puolustus- ja suojausmekanismeja.

Täysmehu kuitenkin sisältää luontaisesti hedelmäsokeria, joka on yhtä pahaksi hampaille kuin valkoinen sokeri. Siksi täysmehua ei kannata lipittää jatkuvasti.

Borg muistuttaa, että kannattaa suhteuttaa juomansa terveellisyys tai epäterveellisyys siihen, kuinka usein sitä nauttii. Hyvänmakuisista juomista saa nauttia.

– Jos juo lasillisen limukkaa kerran kuukaudessa, ei oikeastaan ole mitään merkitystä, kuinka paljon se sisältää sokeria. Tärkeintä on miettiä sen juoman terveellisyyttä, jota nauttii päivittäin, Borg sanoo.

Lue myös:

Säädä ilmalämpöpumppu näin helteellä – väärä säätö saa kodin tuntumaan jääkaapilta‍