Suuryritysten johdon näkemykset vuodelle 2025: Varovasti varman päälle
Lisää aiheesta
Suuryritykset ovat hyvin varovaisia kasvu- ja uudistumisaikeissaan. Yksi syy vähäiseen kehittämis- ja investointihalukkuuteen on virastojen byrokratia.
Vähäiset panostukset liiketoiminnan uudistamiseen ja laajentamiseen sekä haluttomuus kasvattaa investointeja edellisvuodesta. Kahtalainen suhtautuminen kiristyvään vastuullisuusraportointiin sekä toive viranomaisten byrokratian helpottumisesta. Nämä neljä teemaa nousivat esiin tuoreessa Suuryritystutkimuksessa, kertoo tutkimusta NIBS:llä johtanut Hankenin professori Jaakko Aspara.
OP Ryhmän ja ajatushautomo Nordic Institute of Business & Societyn (NIBS) Suuryritystutkimus kartoitti kolmattatoista kertaa Suomen 250 suurimman yrityksen näkemyksiä. Arvion liiketoiminnastaan sekä Suomen talouden tilasta ja tulevaisuudesta antoi tänä vuonna yli puolet suuryrityksistä (137/250). Henkilövastaajina oli 207 johtoryhmätason vaikuttajaa.
Näin Aspara arvioi tutkimuksen antia:
1. Suuryritykset panostavat edelleen toiminnan tehostamiseen, eivät juurikaan liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvattamiseen.
Aikovatko yritykset panostaa vuonna 2025 toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen vai pikemminkin toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen? Tutkimuksessa yli puolet yrityksistä kertoi tähtäävänsä pääsääntöisesti toimintansa tehostamiseen ja vain 17 prosenttia laajentamiseen ja kehittämiseen.

Asparan mukaan tehostamisfokuksesta kertovat tulokset ovat osin ymmärrettäviä jo pitkään jatkuneen taantuman vuoksi. Hän pitää tuloksia kuitenkin myös huolestuttavina, koska yritysten käyttäytyminen on pysynyt samanlaisena jo useiden vuosien ajan.
– On selvää, että jossakin vaiheessa usean vuoden tehostamisen jälkeen yrityksillä ei ole enää tehostettavaa. Toinen ongelma on, että jos kaikki yritykset keskittyvät vain tehostamiseen eivätkä hae kasvua, myöskään taloutemme ei kokonaisuudessaan pääse kasvu-uralle.
On selvää, että jossakin vaiheessa yrityksillä ei ole enää tehostettavaa.
Aspara muistuttaa, että taantuman aikana innovointiin ja uudistumiseen panostavat yritykset ovat aiempien tutkimusten mukaan hyvässä etulyöntiasemassa, kun markkinat ja talous lähtevät lopulta kasvamaan. Ne, jotka nukkuvat taantuman yli, joutuvat sen taittuessa huomaamaan, että juna meni jo.
2. Vaikka korkotaso laskee, suuryritysten investoinnit aineellisiin ja aineettomiin investointikohteisiin eivät tänäkään vuonna juuri kasva.
Investointien niukkuus on loogista, kun uudistamis- ja laajentumissuunnitelmia ei ole. Aspara toteaa, että investointiaikeet ovat jo useamman vuoden olleet kautta linjan alhaisia, oli kyse sitten tuote- ja palvelukehityksestä, IT- ja tietojärjestelmien hankkimisesta tai tuotantokapasiteetin lisäämisestä ja kehittämisestä. Kun investointien prosentuaalinen kasvu jää kahteen prosenttiin tai sen alle, kuten useimmissa yrityksissä näyttää käyvän, investointien reaalinen kasvu jää inflaation vuoksi nollaan tai jopa negatiiviseksi.
– Taantuman loppuvaiheessa olisi tärkeää, että investoinnit ja uusien liiketoimintojen kehittämispanostukset saataisiin nousuun. Tutkimuksemme tulosten perusteella nousua ei kuitenkaan ole tänäkään vuonna luvassa, Aspara arvioi.
Pienen positiivisen poikkeuksen tarjoaa tekoäly: yritykset aikovat investoida viitisen prosenttia edellisvuotta enemmän tekoälyominaisuuksiin tuotantoprosesseissaan sekä lopputuotteissaan ja -palveluissaan.
– Toisaalta tekoälyn hyödyntäminen on verrattain uusi asia, eikä siihen ole tähän mennessä investoitu kovinkaan paljon. Kun lähtötaso näissä investoinneissa on alhainen, kasvun prosenttiluku on suurempi.
3. ESG- ja vastuullisuusraportointi jakaa mielipiteet kahtia.
EU:n CRSD-direktiivi vaatii jo nyt ESG- eli vastuullisuusraportointia isommilta pörssiyhtiöiltä. Vuodesta 2025 alkaen kattavaa vastuullisuusraportointia vaaditaan muiltakin suuryrityksiltä. Samalla raportoitavien asioiden määrä lisääntyy entisestään.
Jossakin kohtaa kipuraja tulee raportointivaatimuksissa vastaan.
Tiukentuvat vaatimukset tarkoittavat useimmille valtavaa lisätyömäärää. Yli kolmasosa vastaajista piti raportoinnin resurssivaatimuksia jo nyt niin korkeina, että ne vievät voimavaroja varsinaiselta vastuullisuustyöltä.
– Saisiko EU-tason lainsäätäjät näkemään, että jossakin kohtaa kipuraja tulee vastaan? Aspara kysyy.

– Herää kysymys siitä, kannattaako raportointivaatimuksia enää kiristää, jos se johtaa pääasiaan, eli itse vastuullisuuteen, kohdistuvien panostusten vähenemiseen. Tämä on raportoinnin vaatimien resurssien vuoksi täysin mahdollista.
4. Yhteiskunnan taustatuen osalta suurin este tai hidaste suuryritysten investoinneille ja uudistumiselle on virastojen ja viranomaisten byrokratia.
Millainen huolenaihe Suomen hallituksen politiikka tai poliittinen päätöksenteko yrityksille on? Entä viranomaisten ja virastojen byrokratia?
Sekä Suomen poliittiseen johtamiseen että etenkin virastojen prosesseihin liittyy yritysten näkökulmasta merkittäviä epävarmuustekijöitä. Hieman yllättäen virastojen prosessien takkuisuudesta oltiin jopa vielä enemmän huolissaan (78 %) kuin hallituksen politiikasta (73 %).
– Viidennes vastanneista arvioi, että nykyhallituksen politiikka vähentää yrityksen halua investoida liiketoiminnan kasvattamiseen ja uudistamiseen. Mutta jopa lähes puolet koki, että investointihalukkuutta vähentävät virastojen hitaat, jäykät ja takkuiset prosessit. Pidän tätä yhtenä tutkimuksen mielenkiintoisimmista havainnoista ja suorana viestinä yhteiskunnallisille päättäjille, Aspara sanoo.
Lähes puolet suuyrityksistä koki, että virastojen takkuiset prosessit vähentävät niiden investointihalukkuutta.
Kun yritysjohtajilta vielä kysyttiin, miten yhteiskunta voisi vahvistaa suuryritysten kilpailukykyä erityisesti kiinalaisiin ja amerikkalaisiin yrityksiin nähden, keskeisimmäksi keinoksi nousi juuri viranomaisten prosessien suoraviivaistaminen. Myös Suomen ja EU-tason sääntelyn lieventämistä pidettiin tärkeänä.
– Tulosta ei pidä tulkita niin, että yritykset haluavat päästä eroon kaikesta sääntelystä ja tehdä, mitä lystäävät. Viranomaisprosessien pitäisi sen sijaan olla sujuvampia, eikä sääntelyä pitäisi enää tästä lisätä. On ymmärrettävää, että esimerkiksi tehtaan rakentaminen ei houkuttele, jos lupaprosesseihin menee kymmenen vuotta. Varsinkin, jos jossakin muualla prosessi on selvä ja tehdas pystyssä kahdessa vuodessa.

Esiin nousi myös ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvät haasteet. Tässä keskeinen rooli on hallituksen politiikalla, joka heijastuu myös virastoihin.
– Yli kolmasosa yrityksistä katsoi, että nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka hankaloittaa sekä erityisosaajien että perustason työntekijöiden rekrytointia ulkomailta. Samalla kolmasosa yrityksistä ilmoitti, että heillä olisi runsaasti töitä, joissa suomen kielen taito ei ole välttämätön. Pidän tätä aika vahvana viestinä päätöksentekijöille, Aspara toteaa.
Tutustu OP:n suuryritystutkimukseen. |