Ajoterveys ratkaisee, saako vanhana pitää ajokortin
Ikäihmisellä voi olla pitkään hyvä ajoterveys, mutta 75–80 vuoden iässä tilanne usein heikkenee.
Ajoterveys muuttuu väistämättä iän myötä. Kasikymppisenä pää ei enää käännykään yhtä paljon kuin nuorena tai kyky omaksua uusia asioita, kuten uuden auton kosketusnäytön hienouksia, hankaloituu.
Autoon tulee kolhuja, “kun joku muu töppäili liikenteessä” tai “itsellä oli huonot ajokengät”.
Vuodesta 2015 vuoteen 2025 ajokortillisten ikäihmisten määrä on lähes kaksinkertaistunut, ja kasvu jatkuu.
– Toisin kuin suurten ikäluokkien edustajilla, tämän päivän keski-ikäisistä jo 90 prosentilla on ajokortti. Siksi on arvioitu, että vuonna 2050 jo 30 prosenttia autoilijoista on eläkeikäisiä, Traficomin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari kertoo.
Ikäkuljettajien määrä (voimassaolevat ajokortit)
| Ikäryhmä | 1.1.2015 | 1.1.2025 |
|---|---|---|
| 70–74 | 163 200 | 258 900 |
| 75–79 | 108 000 | 212 500 |
| 80–84 | 53 900 | 94 300 |
| 85–89 | 18 300 | 37 500 |
| 90– | 2 800 | 7 700 |
| Yhteensä | 346 200 | 608 800 |
70 vuotta täyttäneiden ja vanhempien voimassa olevien ajokorttien määrä on yhteensä lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2025. Lähde: Traficom
Ajoterveys + ajokunto + ajotaito = ajokyky
Ajamiseen tarvitaan terveyttä, kuntoa ja taitoa. Ajokortti ei ole kansalaisoikeus, vaan lupa ajaa, kun taitoa ja terveyttä on riittävästi ja ajokunto on kohdillaan, eli kuljettaja ei ole esimerkiksi päihtynyt tai liian väsynyt.
Liikenteessä ikäihminen on yleensä harkitseva, ja hänellä on pitkä ajokokemus. Ne ovat hyviä asioita: ikäihminen harvoin kaahaa kahtasataa pitkin moottoritietä.
– Monet ajavat ainoastaan tutussa ympäristössä, eikä pimeässä tai huonolla kelillä lähdetä ajamaan. Se on hyvä asia, Parkkari sanoo.
Mikäli ajamisessa on ollut pitkä tauko, Parkkari vinkkaa ottamaan muutaman ajotunnin autokoulusta perusasioiden kertaamiseksi.
Monesti iän tuomat haasteet alkavat haitata ajamista merkittävästi vasta 75–80 vuoden iässä.
Esimerkiksi muistisairauksissa tai hitaasti etenevissä silmäsairauksissa kuljettaja ei välttämättä huomaa muutosta itse, vaan tilanne voi tulla yllätyksenä esiin lääkäritutkimusten yhteydessä.
Ajoterveyteen vaikuttavat
- fyysinen toimintakyky: liikkuminen hidastuu eikä pää käänny enää entiseen tapaan.
- tiedonkäsittelyn haasteet: muistihäiriöt.
- sairaudet: sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes, aivoverenkierron häiriöt.
- lääkkeet: monta eri lääkettä tai lääkkeiden ottamisen unohtaminen.
Läheisen tärkeä ja raskas rooli
Henkilöautoilijoiden 70 vuoden iästä alkavien, viiden vuoden välein toistuvien ikäkausitarkastusten rooli on keskeinen, mutta silti vain pieni osa ajoterveyden seurantaa.
– Terveydenhuollon henkilöstön pitää pitää ajoterveys mielessä kaikissa potilaskohtaamisissa, Parkkari muistuttaa.
Valveutunut kuski osaa luopua kortistaan ajoissa, mutta hyvin usein tarvitaan läheisen tukea ja tarkkaavaisuutta.
– Miten risteysajaminen ja auton parkkeeraus sujuvat? Rupeaako autosta löytymään toistuvasti lommoja?
Pohtia voi myös sitä, miten muu arki sujuu. Laitetaanko maito takaisin jääkaappiin vai löytyykö se jostain toisesta kaapista? Uskaltaako oman lapsen vielä laittaa papan kyytiin? Jos ei, niin onko hänen autoilunsa turvallista muillekaan tiellä liikkujille?
Läheistä ei saa jättää yksin muuttuneen tilanteen kanssa.
Keskustelut eivät välttämättä ole helppoja.
– Ajokortista luopuminen näyttäisi olevan naisille helpompaa kuin miehille, Parkkari huomauttaa.
Läheistä ei saa jättää yksin muuttuneen tilanteen kanssa.
– Jos ajoterveysvaatimukset eivät täyty henkilöautolla, eivät ne täyty millään muullakaan kulkupelillä, esimerkiksi mopoautolla. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Miten ihminen jatkossa pääsee palveluiden ääreen tai rakkaalle mökille?
Siksi olisi hyvä hyvissä ajoin yhdessä suunnitella, miten autoilua edellyttävät matkat hoidetaan sitten, kun joskus tulee aika luopua ajokortista.
Tukea keskusteluun löytyy esimerkiksi Liikenneturvan tarkistuslistasta.
