Uutiset kertovat kolareista pää- ja sivuteillä, turmista suojateillä tai ensimmäisten lumimyräköiden aiheuttamista liikennekaaoksista pääkaupunkiseudun kehäteillä. Valtaosa vakavista onnettomuuksista tapahtuu kyseisissä paikoissa.

Yleisimmät vahinkopaikat löytyvät kuitenkin arkisista ja tutuista liikenneympäristöistä.

Kotipihallakin kolisee

Onnettomuustietoinstituutin mukaan Suomessa sattuu vuosittain noin 90 000 liikennevahinkoa. Viime vuonna niissä kuoli lähes 180 ja loukkaantui liki 3500 ihmistä. Eniten henkilövahinkoja sattuu kesällä, jolloin myös liikennemäärät ovat suurimmillaan.

Lähes puolet eli 46 prosenttia kaikista liikennevahingoista sattuu pihoilla tai yleisillä pysäköintialueilla. Useimmiten pelti kolisee, kun ajoneuvo peruutetaan tai ajetaan pois pihalta tai parkkiruudusta.

Lähes puolet kaikista liikennevahingoista sattuu pihoilla tai pysäköintialueilla.

Noin kolmannes liikennevahingoista sattuu kaduilla. Taajamissa kirjataan joka viides kuolemantapaus ja lähes puolet loukkaantumisista.

Raskas kaasujalka riskinä maantiellä

Maanteiden kuolemista selvästi yli puolet tapahtuu pääteillä. Yleisimmät kuolemia aiheuttavat onnettomuudet ovat pääteillä kohtaamisonnettomuudet ja pienemmillä maanteillä suistumisonnettomuudet.

Taajamien ulkopuolisista onnettomuuksista kolmannes on ulosajoja ja lähes joka viides on nokkakolari. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa nokkakolareiden osuus on kolmannes.
 
Liki 65 prosenttia vakavammista liikenneonnettomuuksista sattuu yksikaistaisilla teillä ja useimmiten ilman yhtä selkeää syytä.

Taustalla saattaa olla hankalia tai äkillisesti muuttuneita sää- ja keliolosuhteita. Keskeisin riskitekijä on kuitenkin ajoneuvon kuljettaja. Hän voi tehdä ajovirheen, arvioida olosuhteet ja turvavälit väärin, ajaa ylinopeutta tai kiinnittää huomionsa tien sijasta kännykkään tai auton infojärjestelmään.

Joskus ajokykyä heikentää päihtymys tai sairauskohtaus. 

Alkoholi on yhä ongelma

Päivittäisessä liikennevirrassa arviolta joka 830:s kuljettaja on rattijuoppo.

Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna yli 14 600 rattijuopumustapausta. Niissä kuolee vuosittain nelisenkymmentä ja loukkaantuu lähes 400 henkilöä.

Rattijuopumusturmissa menehtyneistä 85 prosenttia ja loukkaantuneista 75 prosenttia on miehiä. Nuorten saldo on sekin synkkä. Kuolleista neljännes ja loukkaantuneista runsas kolmannes on 15–24-vuotiaita.

Sarvipäät kiusana syyshämärissä

Suomessa kirjattiin vuonna 2024 noin 13 000 riistaonnettomuutta. 

Hirvi- ja peurakolareita sattuu eniten syys- ja lokakuussa etenkin auringonlaskun ja -nousun aikoihin. Riskiä lisää esimerkiksi näköeste, vastaantulijan häikäisy, huonot sääolot tai kuljettajan huomion kiinnittyminen muualle.

Varoitusmerkki kannattaakin ottaa todesta: pudottaa ajonopeutta ja lisätä tarkkaavaisuutta.

Suojatielläkin on turmariski

Jalankulku- ja polkupyöräonnettomuuksista 90 prosenttia sattuu taajamissa, useimmiten tienylitysten yhteydessä.

Heijastin olisi voinut pelastaa joka toisen menehtyneen jalankulkijan hengen.

Jalankulkijoiden vahingoista yli puolet sattuu suojateillä. Turmissa menehtyy vuosittain runsaat parikymmentä jalankulkijaa, joka viides suojatiellä. 

Kolmannes kuolemantapauksista sattuu pimeän tai hämärän aikaan. Heijastin olisi voinut pelastaa joka toisen menehtyneen jalankulkijan hengen.

Risteys on vaaran paikka pyöräilijälle

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuolee vuosittain liki 20 ja loukkaantuu 470 pyöräilijää.

Useimmiten vahingot sattuvat risteysalueilla. Puolet kuolemantapauksista on auton ja polkupyörän törmäyksiä. Niiden ikäryhmissä korostuvat yli 64- ja alle 15-vuotiaat.

Kuolemantapauksissa pyöräilijä on useimmiten ajanut ilman kypärää ja valoja, usein myös päihtyneenä.

Jutun asiantuntijana toimi Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen.