1. Kaikki maat: tarkista perusrokotukset

Kaikki ulkomaille matkustavat tarvitsevat kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen lisäksi MPR-rokotteen, jos he eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa. Ennen reissua on hyvä muistella näiden kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvien rokotusten voimassaoloa. Niitä tarvitaan myös Suomessa.

1960-luvun lopulla tai 1970-luvun alussa syntyneillä suomalaisilla ei välttämättä ole MPR-rokotteen suojaa. Sitä vanhemmilla on tavallisesti lapsena sairastettujen tautien antama immuniteetti, ja vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneet ovat saaneet rokotteen Suomessa.

On myös hyvä ottaa huomioon, että 6–12 kuukauden ikäisen, Viron ja Pohjoismaiden ulkopuolelle matkustavan vauvan MPR-rokotetta kannattaa aikaistaa – lapset kun saavat MPR-rokotuksen yleensä 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Erityisesti tuhkarokkosuojasta kannattaa huolehtia, sillä tuhkarokko tarttuu helposti ja sitä esiintyy eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Italiassa on tänä vuonna todettu yli 4400 tuhkarokkotartuntaa, ja asiantuntijat puhuvat epidemiasta. Myös Suomessa on lähiaikoina todettu matkoilta saatuja tuhkarokkotartuntoja.

Jäykkäkouristus voi tarttua maaperän bakteereista, joten aikuisillakin jäykkäkouristusrokotteen viimeisin tehosterokote pitäisi olla otettuna 10 vuoden sisällä.

Monella on tallessa kouluterveydenhoitajalta mukaan saatu rokotuskortti, johon rokotukset kirjattiin kouluaikana. Jos perusrokotteiden voimassaolosta ei ole dokumenttia, asiaa voi yrittää päätellä omasta tautihistoriastaan tai siitä, milloin mitkäkin rokotukset on otettu kansalliseen rokoteohjelmaan. Omia rokotteitaan voi myös tiedustella oman terveyskeskuksen potilastietojärjestelmistä, Kanta-arkistosta ja työpaikan – entisten ja nykyisen – työterveyshuollosta.

Kansallisen rokoteohjelman mukaiset rokotteet saa ilmaiseksi terveyskeskuksista ja usein myös työterveyshuollosta.

2. Useimmat kohteet: harkitse hepatiitti- ja kausi-influenssarokotuksia

Useimmille Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuville matkoille suositellaan hepatiitti A -rokotetta. Käytännössä tartuntavaara on hyvin pieni Länsi-Euroopassa, Japanissa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa matkustettaessa.

Hepatiitti A ja B ovat maksatulehdusta aiheuttavia viruksia, joista A tarttuu ruokien, juomien tai huonon hygienian välityksellä ja B veri- tai seksikontaktissa. Molempia vastaan on olemassa erilliset rokotteet, mutta monet matkailijat suosivat nykyään hepatiitti A ja B -yhdistelmärokotetta.

Yhdistelmärokotteen ottajien kannattaa olla liikkeellä jo kaksi kuukautta ennen matkalle lähtöä. Yhdistelmärokotteeseen kuuluu kolme osaa, ja kohtalaisen hyvän suojan saamiseksi osista vähintään kaksi täytyy ottaa kuukauden välein ennen matkaa. Jos rokote on tarkoitus ottaa terveyskeskuksessa, reseptin ja rokotusajan saamiseen voi kulua aikaa. Kolmas rokote otetaan puolen vuoden päästä ensimmäisestä.

Hepatiitti A -rokotteeseen kuuluu kaksi osaa. Suoja syntyy, kun ottaa yhden rokotteen ennen matkaa. Toinen osa otetaan matkan jälkeen 6–12 kuukautta ensimmäisestä.

Influenssan riskiryhmille suositellaan kaikkiin maanosiin kausi-influenssarokotetta. Myös muut matkailijat voivat hyötyä rokotteesta varsinkin epidemia-aikaan siinä tapauksessa, että rokote estää matkan peruuntumisen sairastumisen vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisia on influenssan takia sairaalahoidossa maailmalla joka vuosi.

Hepatiitti- ja kausi-influenssarokotteet maksetaan itse. Riskiryhmiin kuuluville ne ovat maksuttomia.

3. Yksittäiset kaukaiset kohteet: selvitä rokotevaatimukset erikseen

Tietyille aluille matkustaville suositellaan edellä mainittujen lisäksi ylimääräisiä matkarokotteita. Matkailijoille tutuimpia on keltakuumerokote. Sitä suositellaan useissa Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa, ja sen voimassaolosta vaaditaan joissakin maissa kansainvälinen rokotustodistus, niin sanottu keltainen kortti. Kortin saa hoitajalta tai lääkäriltä yleensä rokotuksen ottamisen yhteydessä.

Kaakkois-Aasiassa kaupunki- ja rantakohteiden ulkopuolella kiertelevien on syytä harkita rokotetta Japanin aivotulehdusta vastaan.

Yli kuukaudeksi tai pidemmäksi aikaa matalamman hygieniatason olosuhteisiin matkustava voi tarvita esimerkiksi lavantauti-, kolera- tai meningokokkirokotetta tai poliorokotteen tehostetta. Joihinkin maihin ei välttämättä pääse matkustamaan, elleivät tietyt rokotteet ole voimassa. Keltaista korttia kannattaa siis kuljettaa matkalla mukana. Tarkemmat suositukset ja vaatimukset voi tarkistaa esimerkiksi THL:n Matkailijan terveysoppaan maalistasta.

Ole ajoissa liikkeellä. Esimerkiksi keltakuumerokote tulee ottaa 10 päivää ennen keltakuumealueelle saapumista. Mitä poikkeuksellisempiin olosuhteisiin olet matkustamassa, sitä aikaisemmin rokotusten tarvetta kannattaa ryhtyä selvittämään.

Asiantuntijana terveydenhoitaja Eeva Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä. THL:n Matkailijan terveysoppaasta voi tarkistaa matkailijan ajankohtaiset rokotussuositukset.

Lue lisää rokotuksista ja matkailijan terveydestä Pohjola Sairaalan Matkaklinikan sivuilta.